Päästöt talteen

Teppo Tiilikainen
Tiede 23.5.2008 06:39

Saksa panostaa taas hiilivoimaloihin – ilmastonsuojelun nimissä.

voimala

Teksti Teppo Tiilikainen, Spremberg
Kuvat Petri Kaipiainen

Vesihöyry tupruaa taivaalle paksuina patsaina Schwarze Pumpen ruskohiilivoimasta itäisessä Saksassa. Yli 160-metriset jäähdytystornit näkyvät kauas, jopa Puolan rajalle reilun parinkymmenen kilometrin päähän.

Schwarze Pumpen nimi, musta pumppu, juontaa juurensa 30-vuotisen sodan ajoilta. Se on nykyisin itäsaksalaisen Sprembergin pikkukaupungin tunnetuin maamerkki ja tärkein työnantaja. Laitoksen omistaa Ruotsin valtion energiayhtiö Vattenfall, joka on panostanut viime vuosina voimakkaasti Saksan markkinoille.

Schwarze Pumpe sijaitsee 150 kilometriä Berliinistä etelään. Se kuului aikoinaan DDR:n suurimpaan ruskohiilikombinaattiin, joka tuotti sähköä teollisuudelle ja kaasua kotitalouksien tarpeisiin.

Samalla se tuhosi sumeilematta luontoa, sillä Itä-Saksassa ei kiinnitetty huomiota ympäristökysymyksiin. Schwarze Pumpen yksiköt päästivät ilmaan valtavia määriä rikkiä, fenolia ja muita myrkkyjä, jotka aiheuttivat happosateita ja kroonisia hengitys­tietulehduksia.

DDR kuopattiin 18 vuotta sitten. Schwarze Pumpe on kokenut sen jälkeen täydellisen muodonmuutoksen. Laitokset on uudistettu, samalla työntekijämäärä on pudonnut alle kymmenesosaan DDR:n aikaisesta 16 000:sta.

Uusi voimalayksikkö valmistui kymmenen vuotta sitten. Se edustaa uutta, vähäpäästöistä hiilivoimatekniikkaa, mutta hiilidioksidia pääsee yhä ilmaan vesihöyryn mukana. Laitoksen tiedotuspäällikkö Denis Kettlitz kehuu sitä maailman nykyaikaisimmaksi ruskohiililaitokseksi.

”Jos kaikki hiilivoimalat olisivat yhtä puhtaita kuin Schwarze Pumpe, maailman hiilidioksidipäästöt putoaisivat puoleen”, hän väittää.

Päästöt nesteytetään

Schwarze Pumpe on yksi maailman suurimmista ruskohiilivoimaloista. Siinä on kaksi 800 megawatin yksikköä – tehoa on yhtä paljon kuin Olkiluotoon nousevassa Suomen viidennessä ydinvoimalassa. Suomen suurimman hiilivoimalan Inkoon neljä blokkia tuottavat yhteensä tuhat megawattia.

Mutta Vattenfallin varsinainen ylpeys on suurvoimalan kylkeen nouseva pilottilaitos. Yhtiö markkinoi sitä maailman ensimmäisenä täysin päästöttömänä hiilivoimalana. Tosiasiassa sekin aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta ne otetaan talteen.

30 megawatin pilottilaitos näyttää vaatimattomalta suurvoimalan mahtavan kattilarakennuksen vieressä. Miehet tekevät pihalla viimeistelytöitä. Myös ympäristön pitää olla valmis, kun täällä syyskuun alussa vietetään voimalan virallisia avajaisia. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä EU:­n edistyksellisen ympäristöpolitiikan näytös – EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on lupautunut juhlapuhujaksi ja myös liittokansleri Angela Merkeliä odotetaan paikalle.

Schwarze Pumpen koelaitoksella haetaan kokemuksia uudenlaisesta Oxyfuel-eli happipolttoteknologiasta. Sähkön tuotanto perustuu hiilen polttamiseen puhtaalla hapella. Pakokaasuna syntyy puhdasta hiilidioksidia, joka erotetaan savukaasuista, nesteytetään ja varastoidaan.

Nesteytetty hiilidioksidi rahdataan alkuvaiheessa kuorma-autoilla Altmarkissa Keski-Saksassa sijaitsevaan maakaasuvarastoon. Tulevaisuuden voimaloissa se on tarkoitus kuljettaa putkistoja pitkin.

Koelaitos tuottaa vain murto-osan Schwarze Pumpen sähköstä. Kettlitz korostaa kuitenkin, että se on ihan oikeaa sähköä, jota käytetään läheisen paperitehtaan pyörittämiseen.

Kaupalliseen käyttöön 2020

Arvostelijat leimaavat päästöttömän voimalan osaksi Vattenfallin imagokampanjaa, jolla yhtiö yrittää kohentaa hinnankorotusten ja aggressiivisen laajentumisen tahrimaa mainettaan itäisessä Saksassa. Kettlitz kiistää tämän jyrkästi.

”Pilottivoimala olisi siihen tarkoitukseen aivan liian kallis hanke. Laitokseen on investoitu jo 70 miljoonaa euroa. Olemme käyttäneet tutkimuksiin miljoonia euroja Ruotsin ja Saksan yliopistoissa”, hän sanoo.

Kettlitz myöntää, ettei happipolttomenetelmä ole vielä riittävän tehokas. Mutta hän uskoo, että siitä saadaan kilpailukykyinen jo lähivuosina. Sitä paitsi tällaisten laitosten ei tarvitse ostaa kalliita päästöoikeuksia, koska päästöt otetaan talteen.

Vattenfallissa lasketaan, että hiilidioksidin talteenotto saadaan kaupalliseen käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen kaikki uudet hiilivoimalat perustuvat tällaiseen tekniikkaan.

”Me olemme tosissamme tässä hankkeessa. Saksa tarvitsee hiiltä tulevaisuudessakin. Voimalaitoskanta on vanhentumassa, eikä tänne voi rakentaa ydinvoimaloita poliittisista syistä”, Kettlitz perustelee

”Hiilivoimaloita voidaan käyttää vielä pitkään, kun hiilidioksidipäästöt saadaan eliminoitua. Ja Saksassa riittää hiiltä ainakin sadaksi vuodeksi.”

Kettlitz korostaa, että happipolttomenetelmä soveltuu vain uusiin laitoksiin. Vattenfall kehittelee kuitenkin niin sanottua jälkierotusmenetelmää, jolla päästöt otetaan talteen vanhoista voimaloista.

Jälkierotusta kokeillaan aluksi Pohjois-Tanskassa Nordjyllandsverketin voimalaitoksella. Hankkeen investoinneista ei ole tehty vielä lopullisia päätöksiä.

Lue koko juttu SK:n numerosta 21/2008.

Lue kaikki Muuttuva ilmasto -sarjan jutut.

Mitä sinä olet tehnyt ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Keskustele