Mysteeriaine hämmentää lääkäreitä: Vuosia koomassa maannut potilas sai unilääkettä – heräsi ja alkoi puhua

Tsolpideemi-niminen lääkeaine herättää osan koomapotilaista. Suurimpaan osaan se ei vaikuta.
Tiede 8.2.2018 18:30
Aarno Malin

Sairaalasänky. Kuvituskuva. © ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHITKUVA

Vuonna 1994 eteläafrikkalainen Louis Viljoen jäi pyöräillessään rekka-auton alle. Tuolloin 24-vuotias Viljoen sai vakavan aivovamman ja vajosi syvään koomaan.

Viljoenin katse oli tyhjä, eikä hän puhunut tai liikkunut. Lääkärit olivat yksimielisiä siitä, että nuorukainen tulisi pysymään vegetatiivisessa tilassa loppuelämänsä.

Seuraavat viisi vuotta Viljoenin äiti kävi päivittäin sairaalassa katsomassa poikaansa ja puhumassa tälle. Koskaan Louis ei reagoinut mitenkään.

Potilaan uskottiin kuitenkin tuntevan kipua. Kun Viljoen vuonna 1999 kärsi kouristuksista, päätettiin hänen oloaan helpottaa nukahtamislääke tsolpideemilla. Sillä tiedettiin olevan lihaksia rentouttava vaikutus.

Puoli tuntia lääkkeen antamisen jälkeen huoneessa ollut äiti kuuli poikansa mumisevan jotain. Sitä ennen Louis ei ollut päästänyt ääntäkään viiteen vuoteen.

Sitten Louis käänsi päänsä äitiään kohti ja sanoi: ”Hei, äiti.”

Pian Louis alkoi puhua kokonaisia lauseita ja liikutella raajojaan. Sairaalan henkilökunta kerääntyi epäuskoisena huoneeseen ihmettelemään tapahtunutta. Louis tunnisti ihmisiä, jotka olivat kuluneiden vuosien aikana hoitaneet häntä.

Parin tunnin kuluttua tsolpideemin vaikutus alkoi hiipua ja Louis vaipui takaisin koomaan.

Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, miksi jotkut heräävät ja toiset eivät.

Ranskalainen lääkeyhtiö Sanofi toi tsolpideemin markkinoille vuonna 1991.

Suomessa lääke sai myyntiluvan vuonna 1995. Aluksi sitä myytiin vain kauppanimellä Stilnoct, mutta Sanofin patentin umpeuduttua vuonna 2007 tarjolle tuli myös lukuisia rinnakkaisvalmisteita.

Tsolpideemia määrätään tilapäisen unettomuuden hoitoon ja sitä myydään kymmenen milligramman tabletteina.

Tsolpideemi on bentsodiatsepiinijohdannainen. Bentsodiatsepiinit luokitellaan Suomessa paitsi lääkkeiksi myös huumausaineiksi ja ne ovatkin opioidien ohella eniten väärinkäytetty lääkeryhmä.

Yhdysvalloissa tsolpideemia myydään kauppanimellä Ambien. Sen käyttö on yleistä ja väärinkäyttö tunnettu ongelma. Esimerkiksi Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukot käyttävät Ambienia.

Louis Viljoenin tapaus oli ensimmäinen kerta, kun tsolpideemin erityislaatuinen kyky herättää ihmisiä koomasta huomattiin.

Sen jälkeen useita muitakin vegetatiivisessa tilassa olevia ihmisiä on onnistuttu herättämään tsolpideemilla. Suurimpaan osaan koomapotilaista lääke ei kuitenkaan tepsi.

Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, miksi jotkut heräävät ja toiset eivät. Myöskään se ei ole selvää, miksi koomapotilaiden aivot käynnistyvät juuri sellaisella aineella, joka vaivuttaa terveen ihmisen uneen.

 

Juteltuaan äitinsä ja sairaalan henkilökunnan kanssa pari tuntia Louis Viljoen vaipui takaisin vegetatiiviseen tilaan.

Seuraavana päivänä hänelle annettiin uudestaan tsolpideemia. Vaikutus oli sama: potilas heräsi.

Viljoenille alettiin antaa kymmenen milligramma tsolpideemia joka päivä. Tavallisella ihmisellä sietokyky kasvaisi ja lääkkeen vaikutus heikkenisi, mutta Viljoenille kävi päinvastoin: hänen päivittäinen hereilläoloaikansa kasvoi ja kognitiiviset ja motoriset kykynsä kehittyivät.

Lääke myös alkoi vaikuttaa nopeammin. Nykyään Viljoen on päivittäin hereillä peräti kymmenen tuntia.

Viljoenin aivojen kuvaaminen on paljastanut, että aivojen alueet, jotka muuten näkyivät kuvissa mustina ja elottomina, kirkastuvat lääkkeen antamisen jälkeen aktiivisiksi.

Tsolpideemin vaikutusta on tutkittu paitsi vegetatiivisen tilan myös lievempien aivovammojen hoidossa. Monet potilaat ovat saaneet siitä huomattavaa apua.

Etukäteen ei voi kuitenkaan tietää, keneen tsolpideemi vaikuttaa ja keneen ei. Tai miten voimakas vaikutus on.

Sama pätee tsolpideemin väärinkäyttöön. Jotkut huumeidenkäyttäjät eivät näe tsolpideemilla mitään viihdearvoa, kun taas toiset kehuvat sitä vuolaasti.