Kauhajoen ammuskelu: Miksi lapsesta kasvaa paha?

Jyrki Jantunen
Tiede 24.9.2008 05:44

”Yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissamme arvostetaan liikaa sitä, että nuoret saavat itse määrittää ja päättää rajansa”, sanoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino."Wumpscut86"

”Tämä on sotaa.” Matti Juhani Saaren Youtube-profiilia.

Miksi?

Tätä kysyttiin Myyrmannin räjähdyksen jälkeen lokakuussa 2002 ja viime marraskuussa Jokelan surmatöiden jälkeen.

Nyt sama kysymys on taas kaikilla.

Miksi Matti Juhani Saari ampui kymmenen opiskelijatoveriaan ja itsensä Kauhajoella 23. syyskuuta 2008?

Viime vuonna Jokelan jälkeen Suomen Kuvalehden toimittaja Pekka Anttila kysyi nuorisopsykiatreilta tuon Miksi-kysymyksen.

Miksi lapsesta kasvaa paha?

Tässä vastauksia. Juttu on julkaistu SK:ssa 46/2007, joka ilmestyi 16.11.2007.

Normaalin nuoren
romahdus ei näy

Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan nuoren käyttäytyminen on ennakoitavissa, jos hänellä on jo takanaan esimerkiksi päihdekäyttöä, väkivaltaa ja rikoksia. Kaltiala-Heino johtaa Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten nuorten psykiatrista hoitoyksikköä (EVA).

”Vaikeammin tunnistettavissa on ujo ja arka ja syrjäänvetäytyvä nuori. Kun hän alkaa vähitellen vetäytyä omiin mielenmaailmoihinsa, sitä on vaikea huomata, koska se ei näy päällepäin. Eikä nuori välttämättä edes paljasta ajatuksiaan. Tällaisen nuoren poikkeava käytös tulee ympäristölle yleensä yllätyksenä, ja siihen viitanneet merkit nähdään vasta jälkikäteen”, Kaltiala-Heino sanoo.

”Päällepäin näkyy ainoastaan se, jos nuori alkaa eristäytyä ikätovereistaan. Se on kouluikäisillä poikkeuksellista ja siitä pitäisi aina huolestua. Myös koulumenestyksen romahtaminen voi ennakoida, että nuori on sairastumassa mieleltään tai että kehitys on menossa vinoon.”

Poikkeavuuden suhteen nuoret itse ovat Kaltiala-Heinon mukaan tietyin ehdoin aika sallivia.

”Heillä on tarve samanaikaisesti erottua toisistaan, mutta myös olla samanlaisia. Toisista kavereista voi erottua jollakin nuorten alaryhmään sopivalla tavalla. Erilainen voi olla aika äärimmäiselläkin tavalla, mutta sen pitää mahtua määrätyn tyylilajin sisään.”

”Sen sijaan nuoret ovat aika herkkiä sille, jos joku on väärällä tavalla erilainen; hieman outo. Jos nuori jää yksin, se voi johtua siitä, että toiset ovat alkaneet vierastaa häntä tai että hänellä on vaikeuksia ottaa kontaktia muihin.”

Kun nuori ei pääse päämääriinsä eikä ystävyyssuhteisiin toisten kanssa eikä ehkä löydä seurustelukumppania, hän saattaa kokea muut vihamielisinä. Tällaista liittyy useisiinkin mielenterveyden häiriöihin.

”Esimerkiksi psykoosien ja muiden vakavien mielenterveyden häiriöiden oireet ovat nuoruusiässä aluksi epätyypillisiä ja voivat ilmetä esimerkiksi vetäytymisenä. Omassa päässä alkaa pyöriä monenlaisia ajatuksia, mutta kun ei ole kontaktissa toisten ihmisten kanssa, ei saa ajatuksiinsa palautetta. Sitten alkaa ajatella aina vaan kummallisemmin.”

”Mutta internetissä löytyy monenlaisia vertaisryhmiä, joilta voi saada ihailua ja kannustusta jopa sairaillekin ajatuksille. Nimimerkin suojissa voi arjessa itsensä mitättömäksi tunteva ihminen alkaa paisutella asioita ja uskotella olevansa mahtava ja erikoinen”, Kaltiala-Heino pohtii.

Nuoret
jäävät yksin

Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissamme arvostetaan tällä hetkellä liikaa yksityisyyttä ja sitä, että nuoret saavat itse määrittää ja päättää rajansa.

”Nuorilla se voi johtaa siihen, että he jäävät yksin kasvuvaikeuksiensa kanssa. Aikuiset oikeuttavat välinpitämättömyytensä sillä, että he kunnioittavat yksityisyyttä.”

”Nuorelle on kuitenkin hyvin ahdistavaa, jos hän päättelee, että aikuiset eivät voi tehdä mitään. Hänelle voi tulla tunne, että hän on täysin yksin”, Kaltiala-Heino painottaa.

”Aikuisten pitäisi olla selvästi enemmän fyysisesti ja psyykkisesti läsnä nuorten elämässä. Nuoret ovat keskenkasvuisia ja kehitys voi mennä vinoon monella tavalla. Lasten kuuluu olla aikuisten huolenpidon kohteena. Heidän kuuluu olla valvottuna, kasvatettuna ja huolehdittuna.”

Merkit
näkyvät

Lasten ja nuorten auttamisesta mielenterveyden tunnustuspalkinnon viime vuonna saanut Leena Mäkijärvi on sanonut, että nuoret eivät tee elämässään radikaaleja ratkaisuja suin päin.

Paha ei tipahda lapseen yhtäkkiä, vaan merkkejä on nähtävissä jo pidemmän aikaa.

Mäkijärven mukaan jokaisella lapsella on kyky rakastaa ja katsoa elämää kauniin silmin. Kun asetelma särkyy, rakkauden vastapuolesta voi tulla yhtä voimakas, mutta musta.

Mielenterveysalalla riskitekijöistä voi eri ihmisillä kehittyä erilaisia lopputuloksia. Kaltiala-Heinon mielestä lapset voivat selvitä monenlaisista yksittäisistä nuoruuden pulmatilanteista esimerkiksi ympäristön tuella.

Lapsi yleensä selviytyy, vaikka hän olisi alun pitäen saanut hauraat rakenteet tai jos varhaisessa kasvuvaiheessa kiintymyssuhde ensisijaiseen hoitajaan on häilyvä.

”Mutta jos näiden kahden edellisen lisäksi vielä nuoruusiässä tapahtuu menetyksiä, traumoja ja muita kuormittavia tekijöitä, niin sitten on nuorella liian vähän, millä mennä eteenpäin.”

Teksti
Pekka Anttila
SK netin toimitus

Kuva
Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Keskustelu
Jokela, Kauhajoki: Miksi taas?

Kauhajoki-uutisointia SK netissä
Voiko pahuuden kitkeä pois ihmisestä? (SK netti 4.10.2008)
Miten ehkäistä uudet hirmuteot? (SK netti 3.10.2008)
Matti Saari halusi ”aina murhata mahdollisimman paljon ihmisiä” (SK netti 1.10.2008)
Miksi rattijuoppo Matti Saari sai aseluvan? (SK netti 29.9.2008)
Ilta-Sanomien mukaan Matti Saaren aseen takavarikoinnista oli jo annettu määräys (SK netti 27.9.2008)
Sisäministeri Holmlund saa kansan ja poliisien tuen (SK netti 26.9.2008)
Kauhajoen koulusurmaaja Matti Saari: käytös muuttui viikonloppuna (SK netti 25.9.2008)
Kriisipsykologi Soili Poijula: Aseen helppo saatavuus keskeinen tekijä (SK netti 25.9.2008)
Jokela-selvitys edennyt ennätysmäisen hitaasti (SK netti 25.9.2008)
Olavi Sydänmaanlakka : ”Kyllä tämä oli nähtävissä” (SK netti 24.9.2008)
”Vaarallinen syrjäytymisen muoto syntynyt Suomeen” (SK netti 24.9.2008)
Vihjepuhelin avattu, uhrien omaisille ilmoitettu, käsiaseiden kiellossa ongelmia (SK netti 24.9.2008)
Miksi lapsesta kasvaa paha (SK netti 24.9.2008)
”Hengenheimolaiset löydetään yhä varmemmin netistä” (SK netti 24.9.2008)
Kauhajoen surmaaja: Matti Juhani Saari (SK netti 24.9.2008)
Jokelan jälkeen satoja nettiuhkauksia (SK netti 23.9.2008)
11 uhria (SK netti 23.9.2008)
”Videoista oli soitettu jopa ulkomailta asti” (SK netti 23.9.2008)
”Hyvinvointivaltion alasajolla on seurauksensa” (SK netti 23.9.2008)
Poliisi kuulusteli epäiltyä ennakolta (SK netti 23.9.2008)
9 kuollutta (SK netti 23.9.2008)
Poliis: Uhreja on useita, ampujaa viedään sairaalaan (SK netti 23.9.2008)
Surmasiko kouluampuja itsensä? (SK netti 23.9.2008)
Netin keskustelupalstoilla arvaillaan jo ampujaa (SK netti 23.9.2008)
Poliisi: Kauhajoella ehkä useita kuollut (SK netti 23.9.2008)

SK netin kuvagalleria
Jokelan terapeuttiset kuvat (SK netti 16.11.2007)

Nuoret ja väkivalta -teema SK netissä
Neurologi: Nostakaa jo viinaveroa! (SK netti 3.9.2008)
Psykologi: Tietokonepelien yleistyminen lisäsi aggressiivista käyttäytymistä (SK netti 2.9.2008)
Poliisi: Nuorten väkivalta ei ole kasvanut, vielä (SK netti 1.9.2008)
Stakes: Väkivalta yleistynyt peruskoulun yläluokkalaisten keskuudessa (SK netti 26.8.2008)
Taas teinisurma: Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 16.8.2008)
Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 24.7.2008)
Matka suomalaiseen väkivaltaan: Musta hetki (pdf; SK 31/2006)
Psykiatri Jari Sinkkonen: ”Lapset on hoidettava kotona” (SK netti 20.11.2007)
Jokela: Tappava ase (SK netti 7.11.2007)

Lisää aiheesta verkossa
Yle.fi
MTV3.fi
Pohjalainen.fi
Kaleva.fi
Ilkka.fi
HS.fi
Aamulehti.fi
Iltasanomat.fi
Iltalehti.fi