Ihmisaivot voi ehkä pian kytkeä nettiin: Elon Muskin yritys kehittää aivoihin upotettavia neuraalisia lankoja

Teknologia voi olla aivovaurioista ja masennuksesta kärsivien apuna viiden vuoden sisällä, kehittäjät esittävät.

aivot
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Miljardööri-yrittäjä Elon Muskilla on monta rautaa tulessa. Hän on muun muassa sähköautoja valmistavan Teslan sekä avaruusraketteja ja -aluksia valmistavan SpaceX-yrityksen toimitusjohtaja.

Nyt Musk vauhdittaa ihmisen muuntautumista kyborgiksi eli ihmisruumiin ja koneen yhdistelmäksi. Tarkemmin sanoen hän haluaa yhdistää ihmisaivot tietokoneeseen ja siten myös internetiin.

Tähän tarkoitukseen Musk perusti vuonna 2016 firman nimeltään Neuralink, ja viime maaliskuussa hän kertoi ensimmäistä kertaa julkisesti yhtiön tavoitteista. Musk on myös tuoreeltaan ilmoittanut ryhtyvänsä Neuralinkin toimitusjohtajaksi

Musk visioi, että ihmiset saisivat lisää muistia ja älyllisiä kykyjä.

Neuralink kehittää teknologiaa, jolla aivoihin upotetaan pieniä niin kutsuttuja ”neuraalisia lankoja”. Toisin sanoen kyseessä on aivoihin istutettava erittäin ohut verkko, jossa on kokoelma elektrodeja. Nämä mahdollistavat aivotoiminnan lukemisen.  

Tavoitteena on, että aivoista voi syöttää ajatuksia tietokoneelle ja tietokoneesta voi ladata tietoja aivoihin. Samaan tekniikkaan perustuen ihmiset voisivat kommunikoida ja välittää tunteita keskenään ikään kuin telepaattisesti.

Muskin mukaan neuraaliset langat toimivat symbioosissa eli yhteistyössä muun kehon kanssa. Näin ollen biologinen ja digitaalinen älykkyys sulautuvat yhteen. Kyseessä olisi kokonaan uudenlainen käyttöliittymä, käytännössä tekoälykerros aivojen sisällä.

Musk visioi, että ihmiset saisivat Neuralinkin teknologian kautta lisää muistia ja älyllisiä kykyjä. Tämä auttaisi hänen mukaansa ihmisiä pysymään paremmin kiivaasti kehittyvän tekoälyn kyydissä.

Vuonna 2016 Kaliforniassa järjestetyssä Code-konferenssissa Musk totesi, että ilman järeitä toimenpiteitä ihminen on vaarassa luisua älykkyydessään ”tekoälyn kotikissaksi”.

 

Kesällä 2015 Nature Nanotechnology julkaisi  raportin, joka esittää tutkijoiden suunnitelman aivojen käyttöliittymästä. Neuralinkin ensimmäiset sovellukset sisältävät implantteja, jotka voivat auttaa esimerkiksi epilepsian ja vakavan masennuksen hoidossa.

Myös teknologiayritys IBM:llä on projekti, jossa kehitetään epilepsiakohtausten ehkäisyyn tarkoitettuja aivoimplantteja. Ideana on, että implantit analysoivat aivotoimintaa, ja näiden tietojen avulla voidaan estää kohtaukset ennen niiden puhkeamista.

Musk selvittää, että heidän tähtäimessä on neljän viiden vuoden kuluessa tuottaa teknologiaa aivovaurioista kärsiville. Terveiden ihmisten käytössä uusi aivojen käyttöliittymä voisi olla 8-10 vuoden kuluttua.

Neuralinkin tavoitteiden tiellä on useita teknisiä ja eettisiä esteitä, joiden ylittämisestä ei ole varmuutta. Kun terveille henkilöille istutetaan aivoimplantteja ilman lääketieteellistä tarkoitusta, liikutaan oikeudellisesti ja eettisesti hämärällä alueella.

Eräs päällimmäisistä haasteista on tietoturvan varmistaminen. Vaarana on, että ulkopuoliset voisivat kontrolloida sellaisen henkilön ajatuksia ja käyttäytymistä, jolla on neuraalinen käyttöliittymä aivoissa.

Villeimmissä visioissa olemme yhteydessä tietokoneeseen neuropölyn avulla.

Teknologiaan perustuva telepatia on jo nyt pienessä määrin realismia. Tästä esimerkkinä on Washingtonin yliopiston tutkimus vuodelta 2013: tutkimuksessa koehenkilö A ohjasi ajatuksellaan toisessa huoneessa olevan koehenkilö B:n kättä.

A:lla oli päässään aivosähkökäyrää seulova kypärä, josta käskyt ohjautuivat internetin kautta B:n motorisen aivokuoren kohdalle istutettuun magneettiseen kierukkaan. Kun A ajatteli liikuttavansa kättään, B:n käsi alkoi liikkua.

Markkinoilta löytyy nykyisin muun muassa Emotiv-pääpanta, jonka avulla voi ohjata esimerkiksi tietokonepelin hahmoa tai lennokkia ajatuksen voimalla.

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen kertoo, että villeimmissä visioissa olemme tulevaisuudessa yhteydessä tietokoneeseen niin sanotun neuropölyn avulla. Neuropöly käsittäisi pieniä sensoreita, jotka voisi upottaa ihmisen aivoihin.