Ihminen osaa luonnostaan torjua epämiellyttäviä ajatuksia – Yksi aivojen välittäjäaine määrittää, kuinka hyvin

Myös suolistobakteereilla saattaa olla yhteys epämiellyttävien ajatusten hallintaan.
Tiede 21.2.2018 07:30

© MIKKO STIG / LEHTIKUVA

KUN mieleen virtaa epämiellyttäviä ja traumaattisia ajatuksia, seurauksena voi olla raskas psyykkinen taakka.

Asiaan on kuitenkin olemassa luontainen ratkaisu.

Ihmisellä on kyky pysäyttää epämiellyttäviä ajatuksia samalla tavoin kuin pystymme kontrolloimaan fyysistä toimintaamme. Ilman näitä ominaisuuksia ihminen ei selviäisi hengissä.

Siinä, miten hyvin ajatuksiaan onnistuu hallitsemaan, on kuitenkin yksilöllisiä eroja.

Tiedossa on ollut, että fyysisten toimintojen kontrollista päävastuun kantaa prefrontaalinen aivokuori. Hiljattain on kuitenkin selvinnyt, että sama aivojen osa on tärkeässä roolissa myös ajatusten pysäyttämisessä.

 

Ilmiön taustoja selvitettiin tutkimuksessa, jonka tulokset julkaisiin Nature Communications -lehdessä.

Tutkimuksessa koehenkilöt pantiin suorittamaan niin kutsuttua ajattele, älä ajattele -tehtävää. Siinä heidän tuli ensin yhdistellä erilaisia sanoja pareiksi. Esimerkiksi: koettelemus-särki, sammakko-pohjoinen.

Seuraavassa vaiheessa osallistujille esitettiin jokin sana. Jos samaan aikaan paloi vihreä merkkivalo, koehenkilön tuli palauttaa mieleen kyseisen sanan pari.

Mikäli merkkivalo taas oli punainen, henkilön tuli välttää ajattelemasta tämän sanan paria. Toisin sanoen, jos punainen valo paloi termin ”koettelemus” aikana, koehenkilön tuli silloin olla ajattelematta liitännäissanaa ”särki”.

Samaan aikaan tutkijat havainnoivat magneettisen aivokuvauksen (fMRI) ja magneettisen resonanssispektroskopian (NMR) avulla, mitä koehenkilöiden prefrontaalisessa aivokuoressa tapahtui.

Tutkimus osoitti, että kyky tukahduttaa epämieluisia ajatuksia liittyy Gamma-aminovoihappo-nimiseen aivojen välittäjäaineeseen (GABA). Sen on havaittu olevan tärkein aivojen toimintaa jarruttava välittäjäaine.

Ne koehenkilöt, joiden aivojen hippokampuksen alueelta mitattiin suurimmat GABA-pitoisuudet, kykenivät parhaiten estämään ajatusten ja muistojen palautumisen mieleen.

Tutkimusjohtaja vertaa aivojen hippokampusta armeijan jalkaväkeen.

Hippokampus on aivojen muistista vastaava osa. Tutkimusjohtaja Taylor Schmitz vertaa hippokampusta armeijan jalkaväkeen, joka ottaa vastaan käskyjä ”sodanjohdolta” eli prefrontaaliselta aivokuorelta.

”Jos armeijan sotilaat ovat huonosti varustautuneita, silloin komentajan käskyjä ei voida kunnolla noudattaa.”

Tässä tapauksessa ”varustautuminen” tarkoittaa siis GABA:n määrää.

Vähäinen GABA:n määrä hippokampuksessa näyttää vaikuttavan jopa nuorten terveiden aikuisten aivoissa siten, että prefrontaalisen aivokuoren oli vaikeampaa hillitä hippokampuksen aktiivisuutta ja henkilön siten vaikeampi hillitä epämiellyttäviä ajatuksia.

Ilmiö linkittyy myös mielenterveyden häiriöihin ja se on yhdistetty esimerkiksi hallusinaatioihin.

Tutkimuksissa on osoitettu, että esimerkiksi skitsofreniapotilailla hippokampus on poikkeuksellisen aktiivinen ja GABA:a hyödyntävät hermosolut vastaavasti heikossa tilassa.

Niin ikään post-traumaattisesta stressihäiriöstä, ahdistuneisuushäiriöstä ja kroonisesta masennuksesta kärsivillä on tutkimuksissa havaittu hippokampuksen alueen kohonnutta aktiivisuutta.

 

GABA:n määrä aivoissa vaikuttaa linkittyvän myös suolistobakteereihin.

Bostonin Northeastern Universityn tutkijat havaitsivat vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa, että suolistossa elävä KLE1738-bakteeri kuluttaa GABA:a. Tämä bakteeri suostuu kasvamaan vain GABA:n avulla, eli se käytännössä elää sillä.

Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa puolestaan ilmeni, että Lactobacillus rhamnosus -suolistobakteeri vaikuttaa GABA:n aktiivisuuteen hiirten aivoissa ja parantaa niiden stressinsietokykyä.

GABA:a myös kaupataan ravintolisien muodossa. Voisiko omaa taitoaan epämiellyttävien ajatusten torjunnassa siis kehittää niitä nappailemalla?

Tähän tutkimukset eivät anna yksiselitteistä vastausta.

Perinteinen olettama on ollut, että GABA ei pysty läpäisemään veri-aivoestettä, eli siirtymään verenkierrosta aivoihin. Näin ollen GABA-ravintolisät olisivat käytännössä hyödyttömiä.

Toisenlaisiakin tuloksia on kuitenkin saatu.

Eräässä rotilla tehdyssä kokeessa eläimille annettu puhdas GABA kohotti niiden aivojen GABA-pitoisuutta 33 prosentilla, ja kun rotat saivat GABA:n yhteydessä L-arginiinia, aivojen GABA-pitoisuus kasvoi 383 prosenttia.

Tutkijat arvioivat L-arginiinin vaikuttavan veri-aivoesteen läpäisevyyteen.