Hyttynen inisee, koska lentää toisin kuin muut – Kahdeksan kameraa näyttää, miten siipien vispaus toimii
Hyttysen siivet tekevät pientä liikettä mutta kiivaassa tahdissa.
Kohta ne taas inisevät korvanjuuressa, hyttyset.
Ärsyttävä ääni syntyy, kun sääski läpyttää pitkiä, kapeita siipiään yli 800 kertaa sekunnissa – neljä kertaa ahkerammin kuin muut samankokoiset hyönteiset.
Hyttysen siiveniskut ovat matalampia ja vedot lyhyempiä kuin millään muulla hyönteisryhmällä. Sen siivet vispaavat kaarta, jonka keskuskulma on vain 40 astetta.
Esimerkiksi tarhamehiläisen lyönnit ovat yli tuplasti laajempia. Banaanikärpäsen siivet veivaavat peräti 150-asteista kulmaa.
Onkin ollut mysteeri, millä ilveellä hyttynen pysyy ilmassa.
Hyttynen haalii lisäpotkua siiven takareunan aiheuttamista pyörteistä.
Brittiläinen biomekaniikan tutkija Richard Bomphrey kollegoineen selvitti asiaa Culex quinquefasciatus -hyttysten ja kahdeksan kameran avulla.
Järjestelmä taltioi hyönteisten lentoa 10 000 kuvan sekuntitahtiin. Tutkimuksessa käytettiin myös ilmavirtausten 3d-mallinnusta.
Video kertoo, kuinka hyttysen lennon mysteeri selvitettiin kahdeksan kameran ja 3d-mallinnuksen avulla. © Nature video
Analyysit osoittivat, että hyttynen kehrää nostovoimaa alleen paitsi siipien etureunan aikaansaamista ilmanpainevaihteluista – kuten muutkin lentäjät – myös haalimalla lisäpotkua siiven taka- eli jättöreunan aiheuttamista pyörteistä.
Vielä lisää nostetta sääski onkii ilmanvastuksesta kääntelemällä siipiään erityisellä tavalla.
Siinä missä muiden hyönteisten ilmailu nojaa pääsääntöisesti siipien ylös–alas-iskuihin, hyttysen siiven poikkeuksellinen muoto ja liikerata kannattelee sen painoa eniten juuri silloin, kun se kiepauttaa siipensä ympäri, tutkijat raportoivat Nature-lehdessä.
Hyttysen aerodynamiikan täsmentyminen voi auttaa esimerkiksi rakentamaan parempia miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja, ehdottaa tutkimusta arvioinut apulaisprofessori Laura Hill saman lehden näkökulma-artikkelissa.