Droonit hyökkäävät – teknologiaa niiden kiinniottamiseksi ei vielä ole

Lintuja voidaan kouluttaa nappaamaan pahantahtoiset nelikopterit pois ilmasta.

droonit
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nelikopterit eli droonit ovat yleistyneet muutamassa vuodessa räjähdysmäisen nopeasti.

Pieniä, usein kameralla varustettuja kauko-ohjattavia ja osin itsenäisesti lentäviä koptereita myydään miljoonia vuodessa. Ne voivat aiheuttaa vahinkoja pudotessaan toimintahäiriön takia ihmisten päälle, mutta niitä voi käyttää myös tieten tahtoen pahoihin tarkoituksiin.

Ongelma poliisille ja puolustusvoimille on, että tällaisten koptereiden kiinniottamiseen ei ole olemassa toimivaa teknologiaa.

Yhdysvaltain puolustusvoimat etsii keinoja pahantahtoisten droonien nappaamiseen, New Scientist -lehti kirjoittaa.

Vaikka suurinta osaa drooneista lennätetään huvin vuoksi tai ammatillisesti, myös rikolliset ovat löytäneet kopterit. Niillä lennetään salakuvaamaan makuuhuoneen ikkunasta tai ydinvoimalan yläpuoliselle lentokieltoalueelle, ja niillä voi salakuljettaa tavaraa esimerkiksi vankilan muurien sisäpuolelle.

Kopterit voivat vaarantaa myös yleisen turvallisuuden. Yksikään drooni ei vielä ole törmännyt lentokoneeseen, mutta läheltä piti -tilanteita on ollut. Joidenkin terroristiryhmien on väitetty kokeilleen, miten kopterista saa lentävän pommin.

Äskettäin Dagens Nyheter kertoi tuntemattomien ilma-aluksien lentäneen Baltops-sotaharjoituksen yllä Utössä Tukholman saaristossa. Alukset lensivät harjoituksen yllä yöllä ja noin tuhannen metrin korkeudessa.

Jos jo tällaisten havaitseminen, tunnistaminen ja torjuminen on vaikeaa, voi kuvitella, kuinka vaikea on esimerkiksi nähdä tutkassa nelikopteri, joka painaa vain muutaman kilon.

 

Tavallisten nelikoptereiden uhkaan on helppo vastakeino: häiritsemällä radiosignaalia kopterin ja sen ohjaajan välillä.

New Scientistin mukaan yhdysvaltalaisyritys Liteye Systems kehittää radiohäirintään perustuvaa puolustusta Yhdysvaltain lentokentille. Ranskan viranomaiset ovat käyttäneet vastaavia laitteita estääkseen drooneja lentämästä jalkapallon EM-kisastadioneilla.

Suurempi haaste ovat hieman kalliimmat ja kehittyneemmät kopterit, jotka kykenevät lentämään autonomisesti satelliittipaikannuksen ja etukäteen määritellyn lentosuunnitelman mukaan.

 

Yhdysvaltain ilmavoimat kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa keinoja puolustautua autonomisia koptereita vastaan.

Lentolaitteen alas ampuminen ei ilmavoimien mukaan aina ole paras ratkaisu, koska se voi vapauttaa kemiallisia tai biologisia aseita. Siksi ilmavoimat kehittävät keinoja napata droonit ilmasta.

Brittiläisen OpenWorks Engineering -yhtiön The SkyWall100 (ks. video alla) näyttää olalta laukaistavalta ilmatorjuntaohjukselta, mutta sen projektiilina on verkko, joka kietoutuu kohteena olevan kopterin ympäri. Kopteri ja verkko putoavat kohtaamisen jälkeen laskuvarjon varassa maahan.

Vastateknologiaa autonomisia drooneja vastaan tarvitaan sekä sodassa että rauhan aikana. Taistelukentällä on helpompi käyttää aggressiivisia lähestymistapoja.

Yleisen turvallisuuden varmistaminen erilaisissa massatapahtumissa on haastavampaa. Putoava kopteri voi aiheuttaa vahinkoa sivullisille.

New Scientistin mukaan pyydystysverkko ei ole ainoa lähestymistapa. Hollannin poliisi on koemielessä jopa kouluttanut petolintuja nappaamaan drooneja. Niiden optiikkaa voi yrittää häiritä lasereilla.

Sotilaallisella puolella suurin haaste on nelikopterien pieni koko. Ne pystyvät kulkemaan tutkakatveessa ja niihin on vaikea osua.

 

Miehittämättömistä kauko-ohjattavista ilma-aluksista käytetään myös lyhenteitä RPAS, UAV tai UAS.