Bengt Holmström sai Nobelin – Työ auttaa ymmärtämään, millaisia sudenkuoppia sopimiseen voi liittyä

Suomalainen jakaa Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi Oliver Hartin kanssa.
Tiede 10.10.2016 14:54
Bengt Holmström.
Bengt Holmström. © JUSSI NUKARI / Lehtikuva

Helsingin yliopistossa matematiikkaa ja Stanfordissa taloustiedettä opiskellut 67-vuotias Bengt Holmström palkitaan taloustieteen Nobelilla joulukuussa Tukholmassa yhdessä Oliver Hartin kanssa. Taloustieteilijät tutkivat niin sanottua sopimusteoriaa.

Holmström on ollut jo vuosikymmenen ajan Suomen suurimpia lupauksia minkään alan Nobel-palkituksi. Hän työskenteli ensin Yalen yliopiston taloustieteen professorina vuodesta 1983 ja sen jälkeen Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professorina vuodesta 1994.

Hart on Lontoossa syntynyt Harvardin yliopiston taloustieteen professori.

Ruotsin keskuspankin palkintoa Alfred Nobelin muistoksi kutsutaan taloustieteen Nobel-palkinnoksi, vaikka Nobel ei määrännyt palkintoa annettavaksi taloustieteessä. Riksbanken perusti palkinnon vuonna 1968.

 

Bengt Holmströmin tutkimustyö on keskittynyt työn taloustieteeseen ja erilaisten kannusteiden analyysiin tilanteissa, joissa eri markkinatoimijoilla ei ole yhtä paljon informaatiota käytettävissään.

Holmström on toiminut myös useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, kuten jäsenenä Nokian ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallituksissa.

Nykyaikaiset taloudet perustuvat lukemattomien sopimusten verkostoon.

Bengt Holmström ja Oliver Hart kehittivät teoreettisia malleja elävän elämän sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseen. Heidän työnsä auttaa myös ymmärtämään, millaisia sudenkuoppia sopimiseen voi liittyä.

Sopimuksia ja niihin liittyviä kannustinkysymyksiä on esimerkiksi yhtiön osakkeenomistajien ja operatiivisen johdon tai vakuutusyhtiön ja autonomistajien välillä.

Tyypillisesti tällaisiin sopimuksiin liittyy intressiristiriita. Siksi sopimukset pyritään muotoilemaan niin, että molemmilla osapuolilla on kannustin toimia yhteiseksi hyväksi.

 

Bengt Holmström ja Oliver Hart kehittivät sopimusteorian perustavaa teoreettista kehikkoa.

Teorialla on kuitenkin hyvin kiinnostavia arkielämän sovelluksia monien laajalti puhuttavien ilmiöiden analysoimisessa, kuten siinä, millaisilla suorituksiin perustuvilla kannusteilla, kuten optioilla tai tuloksen mukaan määräytyvillä palkkioilla, osakkeenomistajat pyrkivät sitouttamaan yrityksen palkkajohtajia työskentelemään osakkeenomistajien eduksi.

Teoriaa voi soveltaa myös julkisen sektorin toiminnan yksityistämiseen liittyviin kysymyksiin.

Holmström osoitti 1970-luvun lopussa, millainen sopimus yhtiön osakkeenomistajien kannattaa sopia yhtiön toimitusjohtajan kanssa, kun osakkeenomistajat eivät käytännössä voi valvoa toimitusjohtajan ratkaisuja.

Holmströmin muotoilema periaate määritteli, miten sopimus yhdistää toimitusjohtajan palkkion suorituksen kannalta olennaiseen informaatioon.

Myöhemmin Bengt Holmström kehitti teoriaa realistisemmaksi niin, että se ottaa huomioon paitsi rahallisen palkkion myös mahdollisen urakehityksen. Toinen merkittävä hienosäätö koski tilanteita, joissa toimijat pyrkivät useisiin eri tavoitteisiin, mutta palkitseva taho palkitsee suoritukset tarkastellen vain joitakin harvoja suoritusmittareita.

Kolmas realistinen tarkennus alkuperäisiin malleihin koski tilanteita, joissa ryhmän yksittäiset jäsenet saattavat vapaamatkustaa muiden kustannuksella.

Oliver Hart kehitti sopimusteoriaa edelleen 1980-luvulla. Hän keskittyi tilanteisiin, joissa sopimus ei ole ennalta ottanut huomioon kaikkia tilanteita, joihin sopijaosapuolet voivat joutua.

Teorian sovelluksiin kuului muun muassa se, millaisten yhtiöiden on järkevä fuusioitua tai onko sellaisten instituutioiden kuin koulu tai vankila hyvä olla yksityisessä vai julkisessa omistuksessa.