Nato-päätös ennen juhannusta
Kaikkonen: Suomi ei peesaa Ruotsia eikä odota aselepoa Ukrainaan. ”Sota on jatkunut vuodesta 2014. Siellä ei ole ollut viime vuosina pitävää aselepoa.”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sai sunnuntaina 3. huhtikuuta uteliaan vastaanoton punaisen Suomen henkisessä sydämessä. Helsingin Hakaniemen torilla keskustan teltalla oli tunkua.
Huolestuneet ihmiset halusivat tietää, milloin Suomi hakee Naton jäseneksi.
Yleinen veikkaus on ollut, että Suomen jäsenhakemus käsitellään Naton huippukokouksessa kesäkuun lopulla. Hallitus on valmis myös nopeampaan aikatauluun.
”Ei ole välttämätöntä odottaa Naton huippukokousta. Se on tärkeä kokous, mutta Naton neuvosto on usein koolla. Neuvosto voi käsitellä mahdollisen jäsenhakemuksen, jos haluamme tässä asiassa aikaisemmin liikkua”, Kaikkonen sanoo.
Suomi olisi Natossa vasta sen jälkeen, kun jäsenyys olisi hyväksytty Nato-maiden kansallisissa parlamenteissa.
Venäjän mahdollisen häirinnän vuoksi hallitus pyrkii nopeaan päätöksentekoon. Herkimmillään tilanne olisi hakemuksen jättämisen ja Naton hyväksynnän välillä.
”Puolustusministerinä en halua tällä kovin paljon spekuloida. On viisautta varautua kaikenlaiseen. Se, että koko prosessi saadaan kohtuullisen ripeästi hoidetuksi, olisi hakijamaan edun mukaista.”
”Ajoitus kannattaa tarkoin miettiä. Ei ole välttämätöntä odottaa huippukokousta eikä juhannusta. Se on tärkeää, että ennen ratkaisua eduskunta tietää tämän asian kaikki puolet.”
Hallitus antaa eduskunnalle turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän selonteon ennen pääsiäistä. Eduskunta ottaa siihen kantaa ja antanee hallitukselle valtuudet aloittaa jäsenyysvalmistelut.
Puhemies Matti Vanhasen (kesk) mukaan hallitus hakisi eduskunnalta myöhemmin erikseen suostumuksen viedä hakemusvalmistelut päätökseen.
Osin Venäjän vastatoimien vuoksi päättäjät eivät ole kertoneet Nato-kantojaan. Hybridivaikuttamisen riski kasvaa heti, kun presidentti tai keskeinen ministeri sanoo kyllä.
”Sen voin sanoa, ettei suhtautumiseni Nato-jäsenyyteen ainakaan kielteisempään suuntaan ole muuttunut, vaikka on tunnistettava jäsenyyden hakemisen varjopuolet”, Kaikkonen muotoilee.
”Naton viides artikla on vakuuttava. EU:n turvalauseke on hyvä, mutta se ei tee unionista puolustusliittoa. Pidemmällä tähtäyksellä itärajallamme on sotilaallisia jännitteitä.”
Suomen Nato-juna kulkee riippumatta siitä, pysyykö Ruotsi kyydissä. Suomi voi joutua päättämään liittoutumisesta tilanteessa, jossa virallinen Ruotsi vielä empii.
”Se on mahdollista. Meillä keskustelu on ollut pari askelta edellä. Yhteytemme Ruotsiin on erittäin tiivis. En näe sellaista mahdollisuutta, että jompikumpi yllättäisi toisen.”
Tuo yllätys olisi Ruotsin jättäytyminen Naton ulkopuolelle tai se, että toinen hakeutuu Natoon kertomatta siitä Pohjanlahden toiselle puolelle.
”Pidämme toisemme vahvasti informoituna. Molemmat maat tekevät ratkaisunsa itsenäisesti. Siitä olisi hyötyä, että Suomella ja Ruotsilla olisi sama perusratkaisu.”
Suomen liittyminen Natoon tuli ajankohtaiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kaikkonen torjuu oletuksen, että Nato ottaa uusia jäseniä vasta sitten, kun Ukrainassa on aselepo.
”En pidä sitäkään välttämättömänä. Meidän on vaikea arvioida, kuinka kauan sota Ukrainassa kestää. Sotahan on jossain muodossa jatkunut vuodesta 2014 alkaen. Siellä ei ole ollut viime vuosina pitävää aselepoa.”
Keskustan valtuuskunnan on tarkoitus päivittää puolueen Nato-kanta Vaasassa 9.–10. huhtikuuta pidettävässä kokouksessa.
Odotettavissa on täyskäännös, koska vain kolme kuukautta sitten puheenjohtaja Annika Saarikko julisti, että ”keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä”.
Saarikko on pyytänyt puolueensa ministereille avointa valtakirjaa. Kaikkosen mukaan se tarkoittaa sitä, että keskusta voi hallituksessa ja eduskunnassa hyväksyä jäsenhakemuksen.
Antti kaikkosen poliittinen tähti on nyt kirkkaimmillaan. Takavuosien Nuorisosäätiö-sotkut ja tuomio ovat painuneet unholaan. Tappio keskustan puheenjohtajavaalissa 2019 on kääntynyt voitoksi. Kaikkonen ei joutunut siirtymään valtiovarainministeriksi ja vältti henkilö- ja budjettikiistat sosiaalidemokraattien kanssa.
Helsingin Sanomien ja Uutissuomalaisen kyselyiden mukaan Kaikkonen on valtiojohdosta onnistunut tehtävässään toiseksi parhaiten heti presidentti Sauli Niinistön jälkeen.
Tilannehuumoristaan tunnettu Kaikkonen on helppo lähestyttävä jopa Hakaniemen torilla. Ministerin mukaan Naton lisäksi ihmisiä kiinnostivat vuoden 2024 presidentinvaalit.
Kaikkosen kannatus keskustan presidenttiehdokkaaksi on kasvanut puolueen kentällä, ja häntä on houkuteltu ehdolle mahdolliseen jäsenvaaliin. Todennäköisin vastaehdokas olisi lähtökuopissa pitkään ollut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
”Nyt taitaa haastatteluaika loppua (naurua). Olen hämmentynyt, että tämä kysymys on tullut vastaan yhä useammin, myös Hakaniemessä.”
Kaikkonen korostaa keskittyvänsä nyt puolustusministerin tehtäviin, joita riittää ensi vuoden eduskuntavaaleihin saakka. Presidenttiehdokkuus jää avoimeksi.
”Minulla on erittäin tärkeä tehtävä. Presidenttiehdokkuus ei ole nyt aktiivisessa harkinnassa, eikä kampanja ole käynnissä. Jos pakotetaan harkitsemaan, sitten sitä harkitaan.”