Liian harva valitsee matematiikan - riittääkö luonnontieteiden osaajia tulevaisuudessakin?

Profiilikuva
luonnontieteet
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomi tunnetaan kansainvälisesti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian huippumaana, jossa on vahvan osaamisen myötä korkea elintaso.

Suomalaisten peruskoululaisten matemaattis-luonnontieteellinen yleissivistys on maailman parhainta, vaikka kiinnostus aineita kohti on huolestuttavasti laskenut. Liian harva nuori valitsee matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskelun huolimatta näiden suuresta merkityksestä hyvinvoinnillemme ja yhteiskunnalle.

Miten turvaamme jatkossa kaikkien nuorten – tyttöjen ja poikien – mahdollisuudet sekä yhteiskunnan että työelämän edellyttämään osaamiseen? Miten saamme riittävästi osaajia lukuisille matematiikkaa ja luonnontieteitä tarvitseville aloille? Miten tuemme entistä paremmin nuorten luovuuden, kriittisen ajattelun ja persoonallisuuden kehittymistä?

Kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia perusopetuksen uudistuksen kynnyksellä, jossa luodaan suuntaviivat nuortemme sekä koko Suomen hyvälle tulevaisuudelle.

Nuoret tarvitsevat monipuolisen yleissivistyksen, johon kuuluu tärkeänä osana laaja matemaattis-luonnontieteellinen ja teknologinen sivistys päätöksen teon pohjana sekä yhteiskunnassa että kuluttajana. Nuorten motivoinnin ja kiinnostuksen edistäminen on erityisesti keskeinen haaste, sillä LUMA-aineet kärsivät useilla opiskelualoilla opiskelijapulasta. Kiinnostuksen herättäminen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun on myös yksi Euroopan komission asettamia ajankohtaisia koulutuksen päätavoitteita.

Perusopetus 2020-työryhmän esityksessä yhdeksi painopistetavoitteeksi on määritelty matemaattinen, luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen.

Työryhmän esittämät yhteiset tuntimäärät ja valinnaisuuden toteutusmalli eivät kansallisen LUMA-neuvottelukunnan mielestä tue riittävästi esitettyjä tavoitteita. Vaikka matematiikan tuntimäärä pysyisi ennallaan, ehdotetaan biologian, fysiikan, kemian ja maantiedon opetuksen yhteisiä tuntimääriä vähennettäväksi 30 prosenttia.

Lisäksi koko yhteiskunnalle tärkeän matematiikan ennallaan pysyvä tuntimäärä on pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Valinnaisuuden toteuttaminen työryhmän ehdottamalla tavalla “ympäristö, luonnontieto ja teknologia” -oppiainekokonaisuuden sisällä vahvistaa helposti entisestään tyttöjen ja poikien valintojen eriytymistä jo peruskouluvaiheessa.

Luonnontieteiden opetuksessa, jossa luova kokeellisuus on olennaista, tarvitaan enemmän aikaa ilmiöiden monipuoliseen käsittelyyn sekä niiden ymmärtämiseksi. Kokeellinen tutkiva opetus tukee muun muassa tärkeitä ajattelun, käden taitojen, kekseliäisyyden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se tuottaa nuorelle myös paljon oivaltamisen iloa ja elämyksiä. Jos olennaista kokeellista opetusta luonnontieteissä vähennetään, nuorten motivaatio- ja osaamisen taso laskee, jolloin erityisesti kemian ja fysiikan jatko-opintoihin hakeutuminen vähentyy.

Maamme tietoyhteiskuntakehitys, kestävän kehityksen haasteet ja kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttävät, että kouluissamme panostetaan tasa-arvoisesti ja määrätietoisesti kaikkien peruskoululaisten matematiikan, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä luonnontieteiden osaamiseen.

Kansallinen LUMA-neuvottelukunta koordinoi eri yliopistojen LUMA-toimintaa. Sen tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun, opetuksen ja opettajankoulutuksen edistäminen.

Teksti Maija Aksela
Kirjoittaja on professori, LUMA-neuvottelukunnan puheenjohtaja ja  LUMA-keskuksen johtaja.