Ufoista väitellyt Jaakko Närvä: Ufokokemukset ovat uskonnollisia

uskontotiede
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Uskontotieteilijä on ollut kiinnostunut ufoista koko ikänsä. Hänellä on aiheesta myös omakohtainen kokemus.

Jaakko Närvä

Jaakko Närvä väitteli ei-niin-tavallisesta aiheesta: ufoista. Väitöksen aihe oli Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisena ilmiönä.

Närvä tutkii väitöskirjassaan, ovatko ufokokemukset uskontoa ja miten niitä voi selittää uskonnollisina ilmiöinä.

Hän päätyy siihen, että suurin osa kaikista ufokokemuksista on uskontoa, ja hyvin selitettävissä uskonnollisiksi ilmiöiksi.

Ufoista Närvä on ollut kiinnostunut niin kauan kuin muistaa.

“Väitöskirjan aiheen valintaan vaikutti oma kiinnostukseni aihetta kohtaan, sekä opintojeni alussa 1990-luvulla vallinnut ufobuumi. Halusin myös välittää oikeaa tietoa ja vaientaa pilkallista suhtautumista aiheeseen”, hän kertoo.

Aihetta ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu tieteellisesti, ja maailmallakin varsin vähän. Suomessa media onkin ollut kiinnostunut, ja väitöskirja on poikinut lukuisia luennointipyyntöjä sekä radio- ja lehtihaastatteluja.

Suuri osa ihmisistä uskoo ufoihin

Närvän mukaan ufoihin uskominen ei ole mikään pienen piirin juttu, vaan länsimaissa 20-50 prosenttia ihmisistä näyttää uskovan ufoihin.

Suomessa luku on noin 20 prosenttia, mutta Pohjois-Amerikassa ufoihin uskoo lähes puolet väestöstä.

Suomalaisista noin 6 prosenttia kertoo nähneensä ufon. Nämä ufokokijat ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ufoaiheesta ¬- tai kiinnostuvat aiheesta kokemuksensa jälkeen.

Ihmisten havainnot ufoista ovat yleensä kaavamaisia, eivät kovinkaan toisistaan poikkeavia. Tutkiessaan materiaalia väitöskirjaansa varten Närvä ei tehnyt yhtäkään erityisen yllättävää havaintoa. Osa ufohavainnoista on tosin ollut hyvinkin todentuntuisia ja siinä mielessä kiinnostavia, osa taas unenomaisia.

Närvällä itselläänkin on ufokokemus.

“Vuonna 1997 huhtikuussa olin tulossa Kotkasta bussilla, kun näin taivaalla pienen pastillimaisen selvärajaisen kohteen. Kohde oli vaaleanpunainen, kuten auringon värjäämät pilvetkin.”
Närvä ei osaa selittää näkemäänsä kohdetta, mutta myöntää, että se on saattanut olla vain hetkellinen hallusinaatio. Hän ei ole aivan vakuuttunut, että kohde olisi ollut ihan objektiivisesti ufo, vaikka hänestä se olisikin erittäin mielenkiintoista.

Hän pitää ufojen olemassaoloa mahdollisena, mutta ei täysin varmana, sillä asiasta on esitetty merkittävimmissä virallisissa tutkimuksissa eriäviä johtopäätöksiä.

Ufotutkimuksessa lähdekritiikki on paikallaan

Närvä väitteli Helsingin yliopistossa humanistisesta tiedekunnasta kulttuurien tutkimuksen koulutusohjelmasta uskontotiede pääaineenaan joulukuussa 2008.

Hän kertoo, että aiheesta löytyy helposti tietoa, mutta sen suhteen kannattaa olla kriittinen.

Kulttuurintutkimuksellisten tekstien kanssa lähdekriittistä ongelmaa ei ole, mutta muuten löytyy paljon sellaista tietoa, joka on harrastajien kirjoittamaa eikä sillä näin ollen ole virallista asemaa.

Ufoharrastajat ovat nopeasti löytäneet Närvän väitöskirjan, ja suhtautuminen on ollut hyvä. Närvän mukaan harrastajia kiinnostaa etenkin se, tukeeko väitös ufotodellisuutta ja se, miten harrastajiin suhtaudutaan.

Toisaalta osa harrastajista on kiinnostunut myös tällaisesta väitöskirjaan sisältyvästä selittämisestä. Myös ufopiirien ulkopuolella väitöskirjaan on suhtauduttu asiallisesti.

Vapaa-aikakin kuluu ufojen parissa

Närvällä ufojen tutkiminen ei jää töihin, vaan myös vapaa-aika kuluu ufoja harrastaen.

Hän ei ole kiinnostunut tieteiskirjallisuudesta ja -elokuvista, kuten monet harrastajat, vaan nimenomaan ufoista. Elokuvista hän kuitenkin mainitsee Steven Spielbergin Kolmannen asteen yhteyden, jossa hänen mukaansa hienosti kiteytyy ufomyytin ihmeen tunne.

Teksti Katja Saari
Kuvat Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Oletko nähnyt selittämättömän valoilmiön tai lentävän esineen? Miten tulkitsit näkemäsi? Kerro kokemuksiasi ja osallistu keskusteluun.