Suomen Kuvalehden uudeksi päätoimittajaksi Matti Kalliokoski

Kalliokoski siirtyy Suomen Kuvalehteen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimiehen tehtävästä.

Kulttuuri 07.05.2020 11:30
Suomen Kuvalehden uusi päätoimittaja on Matti Kalliokoski.
Suomen Kuvalehden uusi päätoimittaja on Matti Kalliokoski. © Marjo Tynkkynen

Suomen Kuvalehden uusi vastaava päätoimittaja on Matti Kalliokoski, 50. Hän aloittaa tehtävässä 10. elokuuta ja tulee myös samaan SK-mediaperheeseen Otavamediassa kuuluvien Kanavan ja Parnasson päätoimittajaksi.

Kalliokoski on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja hän on käynyt lisäksi Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulun.

Hän siirtyy Suomen Kuvalehteen Helsingin Sanomista, missä hän on työskennellyt vuodesta 2012 pääkirjoitustoimituksen esimiehenä. Sitä ennen hän oli Seinäjoella ilmestyneen Ilkan päätoimittaja. Hän on työskennellyt myös muun muassa Ulkopoliittisessa instituutissa, Nokia Telecommunicationsissa ja tasavallan presidentin kansliassa sekä kirjoittanut tietokirjoja yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Kalliokoski tulee Suomen Kuvalehteen innostuneella mielellä.

”Lehti on kiinnostava, ja aikakin on kiinnostava. On hieno mahdollisuus päästä tekemään perinteikästä ja hyvin laadukasta journalismia tällaisena aikana, kun sille on kova kysyntä.”

 

Uudella päätoimittajalla on ollut erityinen suhde Suomen Kuvalehteen pienestä pitäen. Omien sanojensa mukaan hän on ollut ”altistettu Kuvalehdelle siitä lähtien kun opin lukemaan”.

”Nykyaikana ihmiset kaipaavat kaiken kaaoksen ja ähkyn rinnalle pureksittua ja punnittua ainesta, mutta myös tunnetta, että lukeminen palkitsee. Se on aika harvinainen kokemus nykyisin”, hän kuvaa lehden perustehtävää.

SK:n yksi piirre on Kalliokosken mielestä laaja-alaisuus. ”Se käsittelee politiikkaa, Suomen ja maailman asioita ja kulttuuria, ja kaikissa sillä on mahdollisuus olla hyvin vahva.”

Yksi kovimmista kilpailuista käydään ihmisten ajasta. Juuri aika on median kannalta kaikkein niukin luonnonvara, Kalliokoski väittää.

”Media kilpailee ennen kaikkea sen kanssa, onko ihmisten mielestä ylipäätään syytä olla kiinnostunut ympäröivästä yhteiskunnasta tai inhimillisestä toiminnasta tai kulttuurista ihan lähipiirin ulkopuolella. Tällainen tunne on paljon hankalampi kysymys kuin se, että muualla tehdään hyviä juttuja tai hyvää palvelua.”

Journalistinen kilpailu on Kalliokosken mukaan pelkästään hyvä asia. ”Se nostaa vaatimustasoa kaikilla ja lisää sitä ymmärrystä, että on syytä vaatia laatua ja laadusta pitää maksaa. Turtuminen ja kiinnostuksen puute on paljon salakavalampi kilpailija, koska se ei pidä kovin suurta ääntä itsestään.”

Koronakriisi on tehnyt laadukkaan ja luotettavan tiedon ja sen pohjalta tehtyjen tulkintojen merkityksen yhä näkyvämmäksi, Kalliokoski arvioi. Kysymyksessä on kuitenkin kehitys, joka on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa.

”Oma tuntumani on, että tällaisen tiedon tarve on kasvanut koko viime vuosikymmenen. Jos listaa tapahtumia Suomen jytkystä, Trumpin voitosta ja Venäjän toimista Ukrainassa talouden kriiseihin, ilmastonmuutokseen ja väestökysymyksiin, kaikille pitäisi olla selvää, ettei niiden keskellä voi katsoa pelkästään koti-harrastus-työpaikka-kolmioon. Omalla elämällä ja sillä, mitä maailmassa tapahtuu, on vahva keskinäinen yhteys, ja sen ymmärtämiseksi tarvitaan ympäröivän maailman tulkitsijoita ja kuvaajia.”

 

Suomen Kuvalehdessä on viime vuosina panostettu perinteisen viikoittain ilmestyvän paperilehden lisäksi yhä enemmän myös uutismaiseen verkkojournalismiin. Päätoimittajan yksi tehtävä on osallistua tiiviisti senkin kehittämiseen.

Kalliokosken mukaan SK on onnistunut hyödyntämään perinteisen aikakauslehden ominaisuuksia myös digitaalisessa maailmassa. Digitalisaatiokeskustelussa on nykyisin paljon tyhjääkin puhetta, hän huomauttaa. ”Ei ole vielä kovin syvällistä analyysiä sanoa, että jokin asia digitalisoituu. Mutta sitten kun tunnistetaan, mikä inhimillinen tarve siinä säilyy ja mikä hiipuu ja mitä pitää pystyä tekemään paremmin, sitten ollaan vähän pitemmällä.”

Kanava ja Parnasso – yhteiskunnallinen keskustelu ja kulttuuri kirjallisuuden kautta – muodostavat Kalliokosken mielestä SK:n kanssa hyvän kokonaisuuden. ”Vaikka ne ovat erillisiä lehtiä, kaikilla kolmella on vahva sisällöllinen henkinen yhteys, ja digitaalisessa maailmassa rajat eivät olekaan välttämättä niin selviä.”

Otavamedian julkaisujohtaja Katriina Kaarre kuvailee Kalliokoskea näkemykselliseksi journalistiksi, jolla on erinomaiset edellytykset yhä vahvistaa SK:n asemaa valtakunnallisten puheenaiheiden herättäjänä.

”Suomen Kuvalehti on arvostettu tuote, jonka journalistisen sisällön ja laadun kehittämiseen panostetaan vahvasti jatkossakin”, Kaarre lupaa.

Sisältö