Ohjaaja Joonas Neuvonen Reindeerspottingin ikärajasta: ”Tyypillistä hurskastelua”

Kulttuuri 5.6.2010 15:00

Joonas Neuronen

Reindeerspotting – pako joulumaasta on elokuvateattereissa kaikkien aikojen parhaiten menestynyt suomalainen dokumenttielokuva. Huhtikuun alun ensi-illan jälkeen katsojia on kertynyt noin 60 000.

”Onhan se absurdia, että videokameralla kuvattu dokkari pärjää kilpailussa Hollywoodin kolmiulotteisten suurtuotantojen kanssa”, sanoo ohjaaja Joonas Neuvonen.

Reindeerspotting on täysi vastakohta katsojatilaston kärjen jakajille eli puunatulle monikansalliselle viihteelle. Neuvosen vuonna 2003 kuvaama elokuva tempaa katsojan rovaniemeläisnarkomaanien arkielämään, syrjäytyvien nuorten aikuisten kaljoittelukämppiin ja jopa murtokeikoille. Päähenkilöksi nousee Jani, joka ei löydä elämäänsä sisältöä subutexin ja amfetamiinin ulkopuolelta.

”Tyypillistä hurskastelua”

Reindeerspotting pysyi otsikoissa, kun tuotantoyhtiö Bronson Club kyseenalaisti K-18-ikärajan, jonka dokumentti sai Valtion elokuvatarkastamolta. Tuottajat vetosivat valistukseen: Janin itsepetokseen perustuvasta rämpimisestä on narkkariromantiikka kaukana.

Sepitteelliset elokuvat, joissa on hieman huumeidenkäyttöä vaikka vain humoristisessa valossa, saavat elokuvatarkastamossa yleensä K-15-ikärajan. Ruman todellisuuden näyttämistä pidettiin siis pahempana asiana.

”Se on tyypillistä hurskastelua. Ja Reindeerspotting on vain jäävuoren huippu – on valtavasti sellaisia asioita, joita siinäkään ei voi näyttää. Kuvattuja henkilöitä täytyy myös suojella.”

Asiaa puitiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Ikäraja jäi voimaan.

”Ei ikäraja ole minulle olennainen juttu”, Neuvonen toteaa jälkipyykistä.

”Markkinoinnillisesti oli onnenpotku, kun syntyi sellainen jännite. Yhtäkkiä kaikilla oli mielipide elokuvasta.”

Neuvonen on antanut elokuvan tiimoilta vähän haastatteluja ja kieltäytynyt television ajankohtais- ja keskusteluohjelmista. Hän on kuitenkin myöntänyt avoimesti oman huumeidenkäyttönsä. Reindeerspotting menee lähelle, koska ohjaaja-kuvaaja oli yksi kamaporukasta.

”Inhimillinen kuva”

Osa Reindeerspottingin yleisönsuosiosta selittyy sillä, että nuoret katsojat menevät nauramaan Janin ja kumppanien tragikoomiselle sekoilulle. Monet kohtaukset, kuten injektioneulan kaivaminen roskiksesta uudelleenkäyttöä varten, ovat pöyristyttäviä. Sellaisesta tulee fyysinen reaktio, kuin kauhuelokuvasta.

”Tarkoitus oli antaa inhimillinen kuva yhdestä huumeiden ongelmakäyttäjästä. Ei Reindeerspotting kerro huumeista sinänsä. Eihän alkoholistista kertovaa dokumenttiakaan sanottaisi elokuvaksi alkoholista.”

Neuvonen haluaisi elokuvansa auttavan tiellä kiihkottomampaan huumekeskusteluun. Toisaalta hän ei häpeile elämäntyyliään, jossa ei tehdä eroa laillisten ja laittomien päihteiden välille.

”Draaman muodossa Reindeerspottingin tapahtumatkin näyttävät kolkommilta kuin miten minä ne silloin koin”, hän kertoo.

Ensi-iltaansa Neuvonen pakeni Kaukoitään, samassa porukassa vankilakierteestä selvinneen Janin kanssa.

”Myönnän, oli se aika sekava reissu. Ei siitä kannata lehteen kirjoittaa.”

Aiheesta lisää:
Reindeerspotting: Näin kohuttu kotimainen huume-elokuva syntyi (Suomenkuvalehti.fi 9.4.2010)

Kuva Ville Männikkö