Mikä hallitsee ympäristömme ääniä – kuuntele viisi suomalaista äänimaisemaa

Kuuntele äänimaisemat tästä.

Ilmastointi humisee? Liikenne kohisee kadulla? Joku kulkee käytävällä kopisevin kannoin?

Tai ehkä kuulet jotain muuta. Soiko musiikki? Itkeekö lapsi? Ehkä sade ropisee kattoon ja lokki huutaa kalliolla?

Meitä ympäröi äänimaisema, mutta huomaamme sen paljon heikommin kuin silmin havaittavan ympäristömme. Kuitenkin sillä on suuri vaikutus hyvinvointiimme ja tunteisiimme ja yleiseen oloomme. Se on äänten kenttä, jossa kulloinkin olemme; melun, musiikin, luonnon, ihmisen ja teknologian tuottamien äänten keskellä.

”Jos ihmiset tulisivat tietoisiksi äänistä ympärillään he alkaisivat itse vaikuttaa ympäristönsä muutoksiin. On paljon melua mutta myös positiivisia ääniä, jotka kannattaa säilyttää”, sanoo äänimaisematutkimuksen suomalainen pioneeri Helmi Järviluoma, Itäsuomen yliopiston kulttuuritutkimuksen professori.

Suuri muutos äänimaisemassamme on liikenteen ja muiden koneiden tuottama humina. Elintaso tuo melua. Täyttä hiljaisuutta on yhä vaikeampi löytää. Sitä onkin jo tullut tuotteistettu myyntiartikkeli. Monin paikoin siihen on varaa vain rikkailla, jotka voivat valita asuinalueensa, rakentaa ympärilleen hiljaisuutta ja vaatia sitä. Virkistyäkseen he voivat vetäytyä hiljaisuusretriitteihin.

Meitä ympäröivä perushumina, meluvaippa, on haaste, sillä se estää meitä kuulemasta kaukaa tulevia ääniä ja haittaa vuorovaikutustamme ympäristön kanssa.

”Melu tekee ihmisistä epäsosiaalisia ja estää kommunikointia”, Helmi Järviluoma sanoo. ”Ihminen on akustinen olento, se on hänen perusominaisuuksiaan. Maailmassa liikutaan ja suunnistetaan äänten ohjaamana.”

Kuuntele äänimaisemat tästä.

Lue lisää äänimaisemista SK:sta 23/2010 (ilm. 11.6.).