Mangaa ja animea: Japanista tulee ”aidompaa” nuorisokulttuuria

SK:n toimitus
Kulttuuri 5.3.2009 18:10

Japanin populaarikulttuuri on noussut jo globaalisti vaihtoehdoksi Yhdysvaltain kulttuuriviennille, väittää dosentti Katja Valaskivi.

Japanilaisen populaarikulttuurin suosio Suomessa ei osoita hiipumisen merkkejä. Vaikka varsinainen buumi koettiin jo muutama vuosi sitten, Japanin nuorisokulttuuri kerää maassamme yhä lisää ystäviä.

”Japanilainen populaarikulttuuri on jo sinänsä hybridi eli yhdistelmä. Siinä on myös vaikutteita länsimaista”, muistuttaa dosentti Katja Valaskivi. Ehkä tuo selittää osaltaan, miksi Japanin kulttuurianti on noussut suosioon ylikansallisesti.

Valaskivi on tutkinut Japanin populaarikulttuurin asemaa Suomessa. Hänen mukaansa saarivaltiosta saapuu uusia piirteitä Suomen nuorison kulutuskulttuuriin ja median käyttötapoihin.

”On arvioitu, että Japanin populaarikulttuuri on löytänyt teemoja, jotka puhuttelevat kulutusyhteiskunnan nuoria. Se esimerkiksi käsittelee aiheita, joita lännessä on totuttu pitämään tabuina. Japani toi myös ensi kertaa markkinoille tytöille suunnatut sarjakuvat.”

Kymmenettuhannet suomalaisnuoret harrastavat japanilaista populaarikulttuuria. Vieläkin suuremmat joukot kuluttavat Japanin sarjakuvaa, animaatioelokuvia, videopelejä tai erilaisia oheistuotteita. Läpimurrosta kertoo se, että moni harrastaja ei tule enää ajatelleeksi mielenkiintonsa kohteen alkuperää.

Idän kulttuurituonnissa faniutta ja keräilyä

”Japani tarjoaa tavallaan aidompaa ja etnisempää nuorisokulttuuria. Maa on myös houkutteleva brändi – siitä kertoo käsite Japan Cross National Cool (Japanin ylikansallinen karisma).”

Nykynuoriin iskee vahvasti se, että idän kulttuurituontiin liittyy mahdollisuus faniuteen ja keräilyyn. Samasta tarinasta tai hahmosta voi kerätä manga-sarjakuvaa, anime-animaatioita, pelejä, elokuvia sekä mobiili- ja oheistuotteita.

”Siksi Japanin anti tarjoaa nuorelle mahdollisuuden löytää oman juttunsa, mutta toisaalta myös kuulua osana yhteisöön.”

Tärkeä väline Japanin kulttuurin esiinmarssissa on ollut internet. Sekä laillisen että tekijänoikeuslakeja rikkovan nettimateriaalin määrä on esimerkiksi mangassa suunnaton.

Kaikkea kirjallisuutta mangana

Japanin populaarikulttuuri myös rikkoo oletusta siitä, mikä on suunnattu nuorille ja mikä aikuisille. ”Japanissa kaikki kirjallisuuden lajit ovat saatavilla manga-sarjakuvina – siis myös aikuisten kirjallisuus, seksi ja väkivaltakin”, Valaskivi vertaa.

Näkyvimpiä japanilaisen populaarikulttuurin ilmentymiä Suomessa on pukuilu (cosplay) eli animaatio- ja sarjakuvahahmoiksi pukeutuminen. Sillä on meillä ehkä jo 10000 harrastajaa.

Japanin nuorisokulttuuri onkin saavuttanut pysyvän jalansijan Suomen yläasteikäisten keskuudessa, ilmenee Valaskiven tuoreesta tutkimuksesta. Lisäksi noin 30 prosenttia 15-29-vuotiaista ilmoittaa olevansa tästä ilmiöstä hyvin kiinnostunut tai jossain määrin kiinnostunut.

Teksti Pertti Mattila / STT

Keskustelu

Vielä kun dosentti ja toimittaja osoittavat dollareina/ jeneinä/ euroina tämän vakavan uhkan USA:n populaarikulttuuriteollisuudelle niin päästään edemmäs keskustelussa. Pelkkä feministinen dimensio tai vasemmistolaisittain kiehtova etnisyys ei tee Japani-ilmiöstä massamielessä merkittävää niin sinänsä freesiä kuin se voi yksittäistapauksina kulttuurisesti ollakin.

En vähättelisi Japani-buumia. Varsinaisten fanien joukko on vahva alakulttuuri, samaa kokoluokkaa kuin punk aikoinaan. Näiden elämäntapa-japanoijien lisäksi manga on iso osa valtavirran nuorisokulttuuria. Nykyään on tavallisempaa lukea mangaa kuin vaikkapa amerikkalaisia supersankarisarjakuvia. Mangan kuvakieli on myös alkanut vaikuttaa voimakkaasti amerikkalaisen sarjakuvan ilmaisuun. Maanläheisemmällä tasolla ala-asteikäisetkin piirtelevät isosilmäisiä ja pienisuisia hahmoja.