Helsingforsissa juhlimme niin

Venäjän kuuluisin taiteilija Ilja Repin tunsi Suomen kodikseen.

Suomen suurmiehiä -maalaus (1920–1927) perustuu illanviettoon Seurahuoneella syyskuussa 1920. Eino Leino lausuu runoa. Kumarainen hahmo eturivin keskellä on Ilja Repin itse. Etummaisena vasemmalla istuu arkkitehti Eliel Saarinen. Akseli Gallen-Kallela sytyttää piippuaan. © Marjo Tynkkynen

Kuvataide 26.03.2021 06:00
Teksti Lauri Lehtinen

Pääruoka oli jo vaihtunut täytekakkuun ja kahviin, kun kenraali Mannerheim yllätti juhlavieraat saapumalla Hotelli Seurahuoneelle. Paikalla näkyi tuttuja kasvoja, kuten Mannerheimin adjutanttina toiminut Akseli Gallen-Kallela.

Vastapäiselle tontille noussut Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema ei ollut vieläkään aivan valmis. Puolitoista vuotta aiemmin Mannerheim oli vihkinyt sen käyttöön isänmaallisessa avajaistilaisuudessa, jossa Robert Kajanuksen johtama kaupunginorkesteri oli soittanut Jean Sibeliuksen Finlandian.

Nyt Mannerheim, Saarinen, Kajanus, Sibelius ja kymmenet muut kansalliset kärkinimet olivat keskustassa venäläistaiteilijan takia.

Ilja Repin (1844–1930) tunnettiin vaikuttavien muotokuvien ja realismin mestarina. Terijoen Kuokkalaan 1900-luvun alussa asettunut Venäjän-kuvaaja oli jäänyt itsenäistyneen Suomen asukkaaksi.

Sisältö