Kalleimmat kestosuosikit
Kansainvälisille taiteen ostajille kaksi suomalaista on yli muiden: Helene Schjerfbeck ja Akseli Gallen-Kallela. Kolmantena tulee Albert Edelfelt.
Vuonna 1879 Albert Edelfelt maalasi Lapsen ruumissaaton. Taidekauppias vaikuttui teoksesta, mutta piti sitä liian surullisena. Seuraavana vuonna Edelfelt maalasi mukaelman, poisti ruumisarkun, lisäsi vauvan, puki saaristolaiset värikkäisiin vaatteisiin ja nimesi teoksen Ristiäissaatoksi.
Nyt maalaus kelpasi taidekauppiaalle myytäväksi.
Joulukuussa 2017 ahvenanmaalainen liikemies ja taidekeräilijä Anders Wiklöf osti maalauksen Stockholms Auktionsverkin taidehuutokaupasta. Hinta oli 520 000 euroa, provisioineen ja kuluineen 637 000 euroa. Se oli yksi kalleimmista vuonna 2017 huutokaupassa ostetuista suomalaisen taiteilijan töistä.
Ei kuitenkaan kallein.
Pohjoismaiseen taiteeseen erikoistunut taidevälittäjä Adrian Biddell Lontoosta sanoo, että ainakin yksi suomalaistaiteilijan työ myytiin yksityisessä kaupassa kalliimmalla. Hän vetoaa luottamuksellisuuteen eikä kerro taiteilijaa tai hintaa.
Viime vuonna yksi prosentti huutokaupoissa myydyistä teoksista tuotti 64 prosenttia koko myynnin arvosta.
Taidekauppa on tunnetusti läpinäkymätöntä. Huutokaupoista hinnat tiedetään, mutta ei yleensä ostajaa eikä myyjää. Yksityisistä kaupoista kuullaan vain huhuja. Mäntän Serlachius-museon kerrotaan hankkineen viime vuonna Pekka Halosen Neiet niemien nenissä -maalauksen yksityiskokoelmasta yli 200 000 euron hintaan.
Taidemarkkinat ovat polarisoituneet. Huippurikkailla on varaa ja haluja maksaa huipputöistä huippuhintoja. Korkeat hinnat eivät kuitenkaan ole valuneet markkinoilla alaspäin. Esimerkiksi viime vuonna vain yksi prosentti kaikista huutokaupoissa myydyistä teoksista tuotti reilusti yli puolet, 64 prosenttia, huutokauppojen koko myynnin arvosta. Viime vuonna tehtiin myös huutokauppojen kaikkien aikojen hintaennätys: 382 miljoonaa euroa Leonardo da Vincin työnä pidetystä Salvator Mundi (Maailman pelastaja) -maalauksesta. Myyjä oli venäläisoligarkki, ostaja saudiprinssi.
Polarisoituminen näkyy myös suomalaistaiteilijoiden töiden hinnoissa, sanoo Biddell. Kansainvälisiä ostajia kiinnostavat kolme huippunimeä – Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela ja Albert Edelfelt – tai oikeastaan kaksi, sanoo Biddell ja pudottaa Edelfeltin pois. Kiinnostusta Schjerfbeckiin ja Gallen-Kallelaan on lisännyt se, että viime vuosina heidän töitään on ollut esillä monissa näyttelyissä Euroopassa. Gallen-Kallelan töistä eivät kiinnosta aikoinaan kansallisesti suositut Kalevala-aiheet, vaan maisemat ja kansanihmisten realistiset muotokuvat.
Helene Schjerfbeckin kuusi työtä kymmenen kalleimman listalla viime vuonna ei ole sattumaa. Schjerfbeck on suomalaistaiteilijoista kiinnostavin. Myös paras, sanovat monet. Kallein suomalaisen taiteilijan teos on edelleen Schjerfbeckin Tanssiaiskengät, joka myytiin kymmenen vuotta sitten Sothebyllä Lontoossa 3,9 miljoonalla eurolla.
Schjerfbeckin suosiota on edistänyt se, että viime vuosina kiinnostus naistaiteilijoihin on kasvanut kaikkialla. Taiteilijan tuotannon on myös oltava laajaa ja riittävän paljon yksityisten keräilijöiden hallussa, jotta huutokauppoihin riittää myytävää.
”Schjerfbeckin ja Gallenin töissä kiinnostaa tietty tuoreus. Osa keräilijöistä haluaa tehdä omia henkilökohtaisia löytöjään ohi taidemaailman tunnetuimpien nimien. Molempien töitä on myös riittävästi tarjolla huutokauppoihin. Ehdottomasti kaikkein tärkeintä on kuitenkin Schjerfbeckin ja Gallenin taiteen laatu, kansalliset rajat ylittävä modernistinen tyyli”, toteaa Adrian Biddell.