Kulkijamustalaisena kasvanut kirjailija Veijo Baltzar: ”Minua ei tarvitse suvaita”

”Suhde vöhemmistöihin on ongelma Euroopassa”, sanoo Veijo Baltzar. Kuvat Petri Kaipiainen.

Veijo Baltzarin mielestä suvaitsevaisuus on rasistinen sana. Pitääkö toisia suvaita? Yhdenvertaisuus olisi oikeampi tavoite.

Baltzar on kirjoittanut kahdeksan romaania, lukuisia näytelmiä, novelleja, runoja ja myös elokuvakäsikirjoituksia. Lisäksi hän on toiminut luennoitsijana ja opettajana ja tehnyt useita kasvatuksellisia taideprojekteja. Näitä ajatuksiaan hän käsittelee tällä viikolla ilmestyneessä kirjassaan Kokemuspohjainen filosofia.

Viime viikolla alkoi Kouvolan kirjastosta kierroksensa Baltzarin ideoima näyttely mustalaisten holokaustista. Miranda on suunnattu erityisesti nuorille ja rakennettu palvelemaan kokemuspohjaista oppimista, juuri sitä mistä Baltzar haluaa puhua. On opetettava niin, että se tavoittaa tunnetason ihmisessä.

Baltzarin mukaan akateeminen, teoreettinen koulunkäynti ei sovi kaikille, eikä varsinkaan kaikille niille, jotka tulevat toisesta kulttuurista. Näitä ovat sekä vanhat vähemmistömme että uudet maahanmuuttajat. Oppilaat saavat valtaväestön opetusta, joka vierottaa heidät omasta kulttuuristaan, mutta eivät tarpeeksi tukea, jotta he voisivat tasavertaisina päästä yhteiskunnassa eteenpäin.

”Nuorista tehdään pätkätyöläisiä ja heittopusseja.”

Ongelma ei esiinny vain Suomessa vaan koko Euroopassa.

Ihmisen arvo

Opettaessaan Baltzar käyttää paljon draamaa ja improvisaatiota. Produktioissa nuoret saavat vastuuta, heidät ohjataan työskentelemään omasta persoonastaan käsin.

”Lähdetään siitä kuka olet, kasvatetaan ihmisenä olemisen arvoa ja identiteettiä.”

Tämä antaa itsearvostusta, mikä on kaikkein perustavin asia tulevaisuuden kannalta. Ihmistä ei synny ilman sisäistettyä sivistystä ja moraalia.

Veijo Baltzar viljelee nykyisin vähemmän muodikkaita sanoja, kuten sivistys, arvokkuus ja moraali. Hän myös kyseenalaistaa niitä: niin sanottu sivistynyt valtaväestö on Euroopassa tehnyt lakeja ja säädöksiä, jotka äärimmillään johtivat holokaustin kaltaiseen ilmiöön.

Baltzar näkee, että suomalaisella valtaväestöllä itsellään on kulttuurinen ongelma. Talonpoikaiskulttuuri on kuollut, jäljellä on ohut sivistyksellinen kerros. Maahanmuuttajilta omaksutaan vain kebabit.

”Ei mustalaisiltakaan ole vastaanotettu sitä sivistystä mitä heillä on, esimerkiksi korkeaa sosiaalista kulttuuria.”

Baltzar kutsuu itseään mustalaiseksi, ”romaani on valtaväestöä mielistelevä sana.”

Nuoriso pulassa

Näyttely mustalaisten holokaustista jatkaa keväällä Tuusniemelle ja Mikkeliin.

Veijo Baltzar, 69, kasvoi kulkijamustalaisena.

”Silloin en tiennyt rotuerottelusta mitään. Meillä oli paikat, johon pysähdyttiin, isää kunnioitettiin, olimme tervetulleita. Elämä oli köyhää, mutta henkisesti rikasta.”

Äiti oli kirjallinen ihminen, ja pojat lukivat maailmankirjallisuuden klassikkoja. Viime vuonna Baltzarille myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi.

Kirjailija näkee mustalaiskulttuurin alamäen alkaneen 1960-70-luvuilla, jolloin heidät asutettiin valtaväestön joukkoon, alueille, missä sosiaaliset ongelmat kasaantuivat- ja tarttuivat. Molempien kulttuurien nuoriso on nyt pulassa. Työntekoa ei arvosteta, tapoja ei kunnioiteta.

Hän ei pidä siitä, miten osa romaaneista mielistelee valtaväestöä. Ja vielä vähemmän siitä, että yhteiskunta rahoittaa erilaisia kosmeettisia vähemmistöprojekteja, joista suurin hyöty menee niitä toteuttaville valtakulttuurin edustajille.

”Tähän asiaan haluan vaikuttaa.”

Miranda-näyttely Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33) 29. maaliskuuta saakka. Näyttely jatkaa Tuusniemelle, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Pieksämäellä ja siitä eteenpäin.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.