Kulkijamustalaisena kasvanut kirjailija Veijo Baltzar: ”Minua ei tarvitse suvaita”

Hannele Jäämeri
Kulttuuri 18.3.2012 15:00
”Suhde vöhemmistöihin on ongelma Euroopassa”, sanoo Veijo Baltzar. Kuvat Petri Kaipiainen.

Veijo Baltzarin mielestä suvaitsevaisuus on rasistinen sana. Pitääkö toisia suvaita? Yhdenvertaisuus olisi oikeampi tavoite.

Baltzar on kirjoittanut kahdeksan romaania, lukuisia näytelmiä, novelleja, runoja ja myös elokuvakäsikirjoituksia. Lisäksi hän on toiminut luennoitsijana ja opettajana ja tehnyt useita kasvatuksellisia taideprojekteja. Näitä ajatuksiaan hän käsittelee tällä viikolla ilmestyneessä kirjassaan Kokemuspohjainen filosofia.

Viime viikolla alkoi Kouvolan kirjastosta kierroksensa Baltzarin ideoima näyttely mustalaisten holokaustista. Miranda on suunnattu erityisesti nuorille ja rakennettu palvelemaan kokemuspohjaista oppimista, juuri sitä mistä Baltzar haluaa puhua. On opetettava niin, että se tavoittaa tunnetason ihmisessä.

Baltzarin mukaan akateeminen, teoreettinen koulunkäynti ei sovi kaikille, eikä varsinkaan kaikille niille, jotka tulevat toisesta kulttuurista. Näitä ovat sekä vanhat vähemmistömme että uudet maahanmuuttajat. Oppilaat saavat valtaväestön opetusta, joka vierottaa heidät omasta kulttuuristaan, mutta eivät tarpeeksi tukea, jotta he voisivat tasavertaisina päästä yhteiskunnassa eteenpäin.

”Nuorista tehdään pätkätyöläisiä ja heittopusseja.”

Ongelma ei esiinny vain Suomessa vaan koko Euroopassa.

Ihmisen arvo

Opettaessaan Baltzar käyttää paljon draamaa ja improvisaatiota. Produktioissa nuoret saavat vastuuta, heidät ohjataan työskentelemään omasta persoonastaan käsin.

”Lähdetään siitä kuka olet, kasvatetaan ihmisenä olemisen arvoa ja identiteettiä.”

Tämä antaa itsearvostusta, mikä on kaikkein perustavin asia tulevaisuuden kannalta. Ihmistä ei synny ilman sisäistettyä sivistystä ja moraalia.

Veijo Baltzar viljelee nykyisin vähemmän muodikkaita sanoja, kuten sivistys, arvokkuus ja moraali. Hän myös kyseenalaistaa niitä: niin sanottu sivistynyt valtaväestö on Euroopassa tehnyt lakeja ja säädöksiä, jotka äärimmillään johtivat holokaustin kaltaiseen ilmiöön.

Baltzar näkee, että suomalaisella valtaväestöllä itsellään on kulttuurinen ongelma. Talonpoikaiskulttuuri on kuollut, jäljellä on ohut sivistyksellinen kerros. Maahanmuuttajilta omaksutaan vain kebabit.

”Ei mustalaisiltakaan ole vastaanotettu sitä sivistystä mitä heillä on, esimerkiksi korkeaa sosiaalista kulttuuria.”

Baltzar kutsuu itseään mustalaiseksi, ”romaani on valtaväestöä mielistelevä sana.”

Nuoriso pulassa

Näyttely mustalaisten holokaustista jatkaa keväällä Tuusniemelle ja Mikkeliin.

Veijo Baltzar, 69, kasvoi kulkijamustalaisena.

”Silloin en tiennyt rotuerottelusta mitään. Meillä oli paikat, johon pysähdyttiin, isää kunnioitettiin, olimme tervetulleita. Elämä oli köyhää, mutta henkisesti rikasta.”

Äiti oli kirjallinen ihminen, ja pojat lukivat maailmankirjallisuuden klassikkoja. Viime vuonna Baltzarille myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi.

Kirjailija näkee mustalaiskulttuurin alamäen alkaneen 1960-70-luvuilla, jolloin heidät asutettiin valtaväestön joukkoon, alueille, missä sosiaaliset ongelmat kasaantuivat- ja tarttuivat. Molempien kulttuurien nuoriso on nyt pulassa. Työntekoa ei arvosteta, tapoja ei kunnioiteta.

Hän ei pidä siitä, miten osa romaaneista mielistelee valtaväestöä. Ja vielä vähemmän siitä, että yhteiskunta rahoittaa erilaisia kosmeettisia vähemmistöprojekteja, joista suurin hyöty menee niitä toteuttaville valtakulttuurin edustajille.

”Tähän asiaan haluan vaikuttaa.”

Miranda-näyttely Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33) 29. maaliskuuta saakka. Näyttely jatkaa Tuusniemelle, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Pieksämäellä ja siitä eteenpäin.

Keskustelu

”Baltzarin mukaan akateeminen, teoreettinen koulunkäynti ei sovi kaikille, eikä varsinkaan kaikille niille, jotka tulevat toisesta kulttuurista. Näitä ovat sekä vanhat vähemmistömme että uudet maahanmuuttajat.”

Aivan. Mutta kertokaapa tyhmälle, mitä Suomi tekee maahanmuuttajilla, joille ”koulunkäynti ei sovi”? Siis ihan oikeasti. Koululaitosta ei voida alkaa rukkaamaan jokaista vähemmistöä varten erikseen.

Toiseksi, jos koulunkäynti ei kuulu johonkin kulttuuriin, niin sitten asia on nostettava pöydälle ja vaadittava moista kulttuuria muuttumaan. Luulisi nyt esimerkiksi mustalaistenkin nykyään tajuavan, että heidän oman kulttuurinsa sinnikäs vaaliminen pitää heidät ikuisesti hyljeksittyinä ja sosiaaliavun varassa elävinä.

Jaa että valtakulttuurin ongelmat tarttuivat romaneihin. Kaikkea sitä saakin lukea.

Suomi on ainoa maa jossa romaninaiset arkenakin liikkuvat pyhäkoltussa. Jos ei olisi sosiaaliturvaa, niin olisi pakko riisua koltut pois ja tehdä ryskätöitä nörmaalivaatteissa eli sopeutua valtakulttuuriin.

”Ei mustalaisiltakaan ole vastaanotettu sitä sivistystä mitä heillä on, esimerkiksi korkeaa sosiaalista kulttuuria.”

Tästä aiheesta olisi niin mielenkiintoista lukea vaikka kirja tai parikin.

Ei ole kysymys siitä, etteikö akateeminen, teoreettinen koulunkäynti sopisi ”toisesta” kulttuurista tulevalle. Onhan tästä esimerkkejä jo muualta Euroopasta. Suomalainen peruskoulu on yksikulttuurinen, vaikka asiakirjoissaan ja opetussuunnitelmatasollaan pyrkiikin muuhun. Yliopiston opettajankoulutus on tähän jo reagoinut, kasvatusinstituutiot hitaammin. Syy ei ole yhteisössä, joka ei sopeudu kouluun, vaan koulusta, jonka tulisi uudistaa oppimateriaalejaan, opetusmetodejaan ja opettajien asenteita ymmärtämään vähemmistöjen tarpeita. Suomella ei ole varaa olla tekemättä tätä.
Baltzar puhuu asiaa, valtakulttuurin on otettava vastaan vähemmistökulttuureilta, muutakin kuin kebabit. Hyvä aloitus olisi ottaa tarkasteluun oman kulttuurimme yksilökeskeisyys ja nähdä mm. romanien tai eteläeurooppalaisten maiden vahva yhteisöllisyys ja omaksua näitä arvoja omaan kulttuuriimme.

Inkku: ”valtakulttuurin on otettava vastaan vähemmistökulttuureilta, muutakin kuin kebabit. Hyvä aloitus olisi ottaa tarkasteluun oman kulttuurimme yksilökeskeisyys ja nähdä mm. romanien tai eteläeurooppalaisten maiden vahva yhteisöllisyys ja omaksua näitä arvoja omaan kulttuuriimme.”

Olen eri mieltä.

Kulttuurimme hyviin ominaisuuksiin kuuluu, että puolison valintaan ei sukulaisilla ole nokan koputtamista. Nykyään jopa pienessä maalaiskylässä saa halutessaan olla rauhassa, kaupungeista puhumattakaan. Suomalainen on yksilö, joka pukeutuu, äänestää, seurustelee, ruokailee, käy ostoksilla, kasvattaa lapsensa ja ylipäänsä elää kuten itse parhaaksi näkee.

Suomalainen mies ei neuvo tyttärensä tai siskonsa poikaystävää vaihtamaan maisemaa, eikä yhteisöllisesti lynkkaa rikollisia.

Siksi Suomi on niin hyvä maa.

Tiili: Olet oikeassa, Suomi on monella tavalla hyvä maa. Allekirjoitan edellä kuvaamasi.
Pohdin kuitenkin, näetkö (haluatko nähdä) sitä kurjuutta, mitä täällä esiintyy suhteessa ” yltiö” individualistisuuteen.

Suomalainen saa kuolla rauhassa ja maata kuukausia kuolleena kotonaan, ilman kenenkään puuttumatta siihen. Suomalainen saa laiminlyödä lapsiaan, kenenkään puuttumatta siihen. Suomalainen saa lyödä puolisoaan kenenkään puuttumatta siihen. Suomalaisilla työpaikoilla kiusataan, kenenkään puuttumatta siihen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Se, että suomalaisessa kulttuurissa on hienoja arvoja, ei tulisi tehdä sokeaksi sille, etteikö korjattavaa olisi.

Inkku: ”valtakulttuurin on otettava vastaan vähemmistökulttuureilta, muutakin kuin kebabit. Hyvä aloitus olisi ottaa tarkasteluun oman kulttuurimme yksilökeskeisyys ja nähdä mm. romanien tai eteläeurooppalaisten maiden vahva yhteisöllisyys ja omaksua näitä arvoja omaan kulttuuriimme.”

Onko tuo sitä ”monikulttuurisuutta” että me alamme elää jonkun toisen kulttuurin tavoin?

ei ole kysymys siitä että ruvettaisiin elämään toisen kulttuurin tavoin. Eihän Baltzar monikulttuurisuudella ja moniarvoisuudella sitä tarkoita, päinvastoin, hän kehottaa kehittämään, vaalimaan kulttuureita, ja pitämään kiinni myös valtakulttuurista. valitettavasti vaan näyttää siltä, että kaikki kulttuurit assimiloidaan. amerikkalainen sulatusuuni toimii meillä euroopassakin. Ja silloin kysytään, kuka olet, suomalainen? vastaus on että et kukaan.

Tulipa suvaitsevaistolle tenkkapoo! Nyt ihqu varovaisesti Veijolta tiedustelemaan, saako häntä edes +syrjiä?

Mustalaiset ovat syrjitty vähemmistö, jota vähennettiin saksalaisella tehokkuudella toisessa maailmansodassa yhdessä toisen hyljeksityn kansanryhmän kanssa. Mustalaisilla on kaikenlaisia ongelmia integraatiossa, ei käydä kouluja, suhteeton osuus miehistä on vankilassa ja loput eläkkeellä. Naisväki liikkuu kaupoissa työhame yllään. Onneksi on olemassa yhteiskunnan kustantamia järjestelmiä, joilla apua saadaan pahimpaan hätään. Sitä piti kuitenkin kysymäni, että miksi ihmeessä juutalaisten ongelmista yhteiskunnassamme puhutaan niin vähän? Heidän vähäisestä sivistyksestään, syrjäytymisongelmistaan, rikollisuudesta, taloudellisesta ahdingosta? Kaipa heillä on samat pulmat kuin mustalaisilla?