Mikki Hiiri Viipurissa

Kansalliset yllätykset kuuluvat Disney-hahmojen historiaan.

sarjakuva 28.10.2021 18:00
Matti kOmulainen

Suomalaista Aku Ankka -lehteä on tehty 70 vuotta ja Disney-sarjakuvaa vuodesta 1930 alkaen. Hahmot ovat kaikille tuttuja, mutta nykylukijat eivät välttämättä tiedä, miten ne ovat valloittaneet maailmaa ja Suomea.

Jo vuonna 1938 meillä tehtailtiin Disney-keräilykortteja. Mikki Hiiri esitteli niissä Suomen nähtävyyksiä Viipurista Petsamoon. Toisessa korttisarjassa Mikki lastasi kahvia Suomi-laivaan.

Vuotta myöhemmin Suomen Gummitehdas, Nokian renkaiden edeltäjä, alkoi valmistaa Lumikin kaltaisia Disney-figuureja. Lumikin kääpiöt taas osallistuivat sotaponnisteluihin omissa postikorteissa: asepukuinen Lystikäs ylpeili Mannerheim-ristillään.

Paikallisten graafikoiden kädenjälki rinnastui parhaimmillaan alkuteoksiin. Kaikki näkyvyys edisti Disneyn ikonografian voittokulkua.

”Lokalisointi siivitti sarjakuvien leviämistä. Siten ne oli helpompi omaksua. Kalastihan Aku suomalaisissa käännöksissä Päijänteellä tai ui Vääksyyn”, sarjakuvaneuvos Timo Ronkainen kertoo. Ronkaisen Disney-sarjakuvien historia 1930–2020 on tyhjentävä esitys Disneyn maailmanvalloituksesta.

Disney ankkuroitui kaikkialle ”paikallisin” menetelmin. Piirroshahmoja saatettiin korvata julkaisijamaan oloihin sopivammilla kasvoilla. Taustat voitiin piirtää uudelleen niin, että vaikkapa Brasilian kansalliskongressi korvasi Yhdysvaltain kongressirakennuksen.

Mikin kanssa samoihin aikoihin syntyneeltä Tintiltä kesti vuosikymmeniä pidempään saavuttaa kansainvälinen maine.

”Amerikkalainen markkinointikoneisto on kai paremmin öljytty”, Ronkainen sanoo.

Disney perusti tytäryhtiöitä Eurooppaan jo 1930-luvulla, ja toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisuus löi kunnolla läpi.

”Kokonaisvaltaisuus toimi: vietiin elokuvien lisäksi lehtiä, leluja ja muita oheistuotteita.”

Disneyn tuotanto heijastelee tarkasti aikansa historiaa. Mikki kohtasi alkutaipaleellaan niin natsit kuin Neuvostoliiton todellisuuden.

Mussolinin Italiassa fasistihallitus halusi lakkauttaa Disney-lehti Topolinon mutta myös käytti sitä propagandaansa, olivathan hahmot huikean suosittuja.

Sensuuri on seurannut tarkkaan eläinhahmojen kintereillä. Esimerkiksi väkivaltaa on siivottu ruuduista. Roopen silinteri taas poistettiin kuvista Egyptissä, päähine kun symboloi kolonialistista brittihallintoa. Muslimimaassa ei liioin sopinut näyttää hellyyttä julkisesti.

”Akun ja Iineksen pusuruudut päätyivät roskikseen.”

Timo Ronkainen: Disney-sarjakuvien historia 1930–2020. 381 s. Zum Teufel, 2021.

Valinnat
elämäkerta

Katja Ketun ja Ismo Alangon yhteistyö toistaa suosittua kaavaa.

romaani

Tämän naisen elämä kertoo hienosti sen, ettei aika paranna haavoja.

esseet

Zadie Smith näkee koronan lisäksi henkisiä viruksia.

tietokirja

Jos suomalaiset ovat luontoihmisiä, miksi luonnonsuojelijoita vieroksutaan?

Romaani

Veera Antsalo salakuljettaa runoutta proosan puolelle.

romaani

Länsikairan koltiaiset on onnistunut veijaritarina.

Sisältö