Mies on lopussa – silloin voi vain lohdutella itseään ja muita

Arvio: Satu Taskisen romaani on opettavainen yksinpuhelu.
Kirjat 23.7.2017 17:17
Satu Taskinen: Lapset. 296 s. Teos, 2017.
Satu Taskinen: Lapset. 296 s. Teos, 2017.

Navid on matkalla tyttärensä lasten juhliin, kun häntä alkaa äkkiä huimata. Siitä alkaa päivän pituinen yksinpuhelu. Navid miettii huolesta raskaana entistä vaimoaan, tyttäriään ja Euroopan kohtaloa.

Wienissä asuvan Satu Taskisen kolmas romaani Lapset päättyy niin kutsutun eurooppalaisen trilogian kysymyksiin.

Mitä on ihminen, yksilönä ja lajina? Kehittyykö se? Kenen sydän on puhdas?

Navid haluaa halata itseään, mutta itsesyytökset estävät. Hetkittäin maailma tuntuu siedettävältä, koska toivo on lapsissa.

Navid on ammatiltaan opettaja ja opetuksia lapsetkin tarvitsevat. Kunnioittakaa muita, älkää olko eläimellisiä, olkaa hyviä, älkää pahoja.