Suurempaa kuin sääliminen

Lev Šestov analysoi suorasukaisesti Tolstoin ja Nietzschen näkemyksiä hyvästä ja pahasta.

tietokirja 09.08.2019 06:00
JYRKI ALENIUS
Lev Šestov: Tolstoin ja Nietzschen käsitys hyvästä. Suom. Mari Miettinen. 201 s. Niin & näin, 2019.
Lev Šestov: Tolstoin ja Nietzschen käsitys hyvästä. Suom. Mari Miettinen. 201 s. Niin & näin, 2019.

Myöhemmällä iällään Sodan ja rauhan ja Anna Kareninan kirjoittaja Leo Tolstoi (1828–1910) tuli katumapäälle, tai ainakin hän alkoi ihmetellä taiteen merkitystä ja osaa maailmanparantamisessa.

Oliko näistä hänen mestariteoksistaan mitään hyötyä sille lähimmäiselle, joka eli kurjuuden ja köyhyyden keskellä, vai olivatko ne vain yläluokkaisen ja hemmotellun ylimyksen älyllistä haihattelua?

Ihmisen velvollisuus oli tehdä hyvää. Venäläisfilosofi Lev Šestovin (1866–1938) mukaan varttuneemmalle Tolstoille hyvä oli yhtä kuin lähimmäisenrakkaus.

Taide ja kulttuuri olivat ajanhaaskausta tai pahempaa, maatyö ja lähimmäisenrakkaus sen sijaan sivistyneenkin ihmisen tehtävä ja miksei pelastuskin. Šestov huomauttaa, että Tolstoin hyvä ei edellytä uskoa jumalaan, vaan voisi kelvata ateistillekin.

Valinnat
romaani

Kuinka olla kuuluisa on brittipop-opetustarina.

levy

The Cranberriesin Dolores O'Riordanin viimeiset laulut saavat sydämen läikähtämään.

Sarjakuvat

Artsi hyppää pois oravanpyörästä, mutta B. Virtasen iloton ponnistelu jatkuu jo 24. kirjassa.

musiikki

Jonathan Wilson erottuu Flow-festivaalilla kitararockin harvinaisena edustajana.

elokuva

Reetta Huhtasen dokumentti kertoo lapsesta pahamaineisessa lähiössä.

Muotoilutärpit

Flow-festivaalin visuaalinen linja pitää.

Avainsanat
Sisältö