Kohtalon vuosi 1918: Suomi suorastaan hyppäsi Saksan syliin

Arvio: Kokeneet tutkijat Marjaliisa ja Seppo Hentilä kirjoittavat kiihkeästä ajasta kiihkottomasti, moralisoimatta.

historia
Teksti
Tuomo Lappalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Saksalaisten sotilaiden tulo Suomeen keväällä 1918 vauhditti osaltaan valkoisten voittoa sisällissodassa, mutta Rüdiger von der Goltzin joukkojen maihinnoususta oli yllättävämpiäkin seurauksia.

Saksalaisia on kiittäminen esimerkiksi siitä, että Suomessa alettiin kiinnittää huomiota eläinten suojeluun. Marjaliisa ja Seppo Hentilä kertovat, kuinka Goltzin miehet opettivat heti alkajaisiksi, että hevosia oli juotettava useammin kuin kahdesti päivässä ja ne piti levossa päästää vapaasti niitylle.

Vuosi 1918 on Suomen historian tunnetuimpia ajanjaksoja, mutta Hentilät onnistuvat silti kaivamaan siitä esiin kiitettävästi uutta. Peruskuva ei muutu: Suomi ajautui tai suorastaan hyppäsi niin syvälle Saksan syliin kuin muodollista itsenäisyyttä menettämättä saattoi. Saksalaisista lähteistä löytyy kuitenkin tuoreita näkökulmia sekä sotilaiden arkeen että poliitikkojen usein raadollisiin motiiveihin.

Kokeneet tutkijat kirjoittavat kiihkeästä ajasta kiihkottomasti, moralisoimatta. Kiinnostava nyanssi on esimerkiksi muistutus, että saksalaiset rivisotilaat olivat tavallisia työmiehiä, jotka eivät etukäteen tienneet joutuvansa taistelemaan toisia työläisiä vastaan. Monia saksalaisia hirvitti sodan jälkeen punaisten vankileirikurjuus, mutta se ei estänyt heitä toisaalta kaavailemasta vankien lähettämistä pakkotyöhön Saksaan.

Hentilät muistuttavat, että historia on toisinaan kovin sattumanvaraista. Suomesta tuli mikä tuli vasta kun Saksa oli hävinnyt, bolševikit olivat jääneet valtaan Venäjällä ja valkoiset olivat voittaneet sisällissodan. Jos yksikin vaihtoehto olisi jäänyt toteutumatta, Suomen historia olisi mennyt uusiksi.