Kanava-palkinnosta kisaa viisi tietokirjaa – ”Ilahduttavan paljon naisia aiheina ja kirjoittajina”

Kanava-tietokirjapalkinnon voittaja selviää 3. marraskuuta.
Kirjat 27.10.2016 12:00
Kanava-palkinnon ehdokkaat ryhmäkuvassa. © Markus Pentikäinen

Kanava-tietokirjapalkinnon saaja julkistetaan Suomen Kuvalehden satavuotisjuhlassa Vanhalla ylioppilastalolla 3. marraskuuta. Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön vuonna 2012 perustama tunnustuspalkinto jaetaan viidettä kertaa. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Palkintoa tavoittelee viisi teosta, jotka valintaraatiin kuuluvat toimittaja Johanna Korhonen ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares ovat valinneet. Palkintoehdokkaat julkistettiin Helsingin Kirjamessuilla tänään torstaina. Voittajan valitsee raadin puheenjohtaja, Kanava-lehden vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen.

Kisaan osallistui 142 teosta 21 eri kustantajalta. Valintaraatilaiset kehuvat suomalaisen tietokirjallisuuden tarjontaa ja laatua.

”Hyvistä oli runsauden pulaa. Viiden kirjan valitseminen hyvin erilaisten kirjojen joukosta oli haasteellista”, Vares sanoo.

Raati valitsi palkintoehdokkaiksi erilaisista aiheista ja näkökulmista kirjoitettuja kirjoja. Valitut kirjat tuovat yhteiskunnallisista asioista uutta ja syventävää tietoa. Raatilaiset painottivat tiedon hankintaa, käsittelyä ja viimeistelyä.

Tämän vuoden tarjonnassa olivat näkyvästi esillä muun muassa ruoantuotannon etiikkaa ja taloutta käsittelevät teokset.

”Trendinä näyttää olevan myös historian lähestyminen yksittäisten ihmisten tarinoiden kautta”, Korhonen sanoo. ”Ilahduttavan paljon oli naisia sekä tarinoiden aiheina että kirjoittajina.”

Suomalainen tietokirjallisuus on siis edelleen voimissaan, mutta minkälaiselle tarjonnalle voisi olla kysyntää tulevaisuudessa?

”Toivoisin enemmän nuorempien kirjoittamia kirjoja. Teemoja, joita kolmekymppiset nostaisivat esiin”, Korhonen pohtii. ”Lukisin mielelläni aiheista, jotka heidän mielestään ovat ajankohtaisia ja perehtymisen väärtejä.”

 

Ehdokkaat ja raadin perustelut

Tiina Airaksinen – Elina Sinkkonen – Minna Valjakka: Enemmän kuin puoli taivasta. Art House.

Monipuolinen ja vaikuttava teos aiheesta – kiinalaisista naisista – joka länsimaisesta näkökulmasta on eräänlainen ”valtava marginaali”. Tekijät yhdistävät eri elämänalojen tietojaan ja oivalluksiaan informatiivis-viihdyttäväksi kokonaisuudeksi. Kirjoittajien runsaus takaa tietorikkauden ja asiantuntemuksen, mutta esitys ei silti hajoa, vaan pysyy johdonmukaisena ja lukukelpoisena.

Marjaliisa Hentilä – Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. Siltala.

Kiihkoton, tasapuolinen ja laajaan erityisesti saksalaiseen lähdemateriaaliin pohjautuva esitys, joka käsittelee vuotta 1918 harvemmin esillä olleesta näkökulmasta. Hentilät osoittavat, kuinka Suomi kytkeytyi kansainväliseen suurvaltojen peliin ja kuinka veitsenterällä vuonna 1919 vakiintuneen tasavaltaisen mallin toteutuminen oli. Silti kuvauksessa ei sorruta monien vuosia 1917–1918 käsittelevien tutkimusten helmasyntiin, nykyajan asettamiseen moraaliseksi mittatikuksi.

Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät. Otava.

Analyyttinen selvitys Rooman valtakunnan siitä ajasta, joka on jäänyt historian harrastajillekin vieraammaksi ja josta monilla on vain myyttinen, myöhemmän ajan luoma ”rappion” näkökulma. Vaikka ilmaisu on tiivistä, valtavasta historiallisesta ilmiöstä on saatu irti olennainen ja siitä on löydetty myös ajankohtaisia yhteyksiä nykyaikaan. Teksti on hengittävää ja lukemaan houkuttavaa. Kahlos taustoittaa kaiken niin hyvin, että kirjan lukemiseen ja ymmärtämiseen ei tarvita kuin kiinnostunut mieli.

Katja Kettu – Meeri Koutaniemi – Maria Seppälä: Fintiaanien mailla. WSOY.

Suomalaisten ja intiaanien jälkeläisistä kertova kirja tuo vähän tunnetun, mutta kiinnostavan aiheen suuren yleisön tietoon. Tietojen keräämisessä on nähty paljon vaivaa, esitystapa on kekseliäs ja monipuolinen, ja kokonaisuuden täydentävät upeat kuvat. Ihmisten tarinat ovat vaikuttavia, ja tunnelmallisissa haastatteluissa kuuluu hyvin heidän oma äänensä. Kirjan voimakas viesti on rasismin ja muukalaisvihan pohjimmainen mielipuolisuus.

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus.

Yksinäisyys ei ole vain siitä kärsivien yksilöiden ongelma, vaan merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Useiden asiantuntijoiden kirjoituksista koostuva teos käsittelee aihetta monipuolisesti ja yleistajuisesti. Kirja antaa myös käytännön työkaluja niille, jotka voivat ja haluavat tarttua ongelmaan.

Kanava-palkinnon raatilaiset Johanna Korhonen ja Vesa Vares.

Kanava-palkinnon raatilaiset Johanna Korhonen ja Vesa Vares. Kuva Pekka Holmström