Hurja väite: Suomen johto sitoutui Saksaan jo kauan ennen talvisotaa

Arvio: Antti Hietalahti ei kykene todistamaan raflaavimpia teesejään. Historiantutkimuksen ammattitaito ei tunnu enää olevan kurssissa.

historia
Teksti
Vesa Vares
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Toimittaja Antti Hietalahden kirja Petsamon nikkelistä Suomen talvisodan ja Saksan-suhteiden ratkaisevana tekijänä herätti alkusyksystä huomiota. Kirja onkin vauhdikkaasti ja vetävästi kirjoitettu, ja se antaa menneisyydelle oman, johdonmukaisen tulkintansa.

Lopputulos kuitenkin jättää lukijan hämmennyksen valtaan.

Jos Hietalahtea on uskominen, Suomen johto sitoutui Saksaan jo kauan ennen talvisotaa ja päästi itse tarkoituksellisesti tilanteen konfliktiin vain saadakseen tilaisuuden luovuttaa oikeudet nikkeliin Saksalle. Pohjoismainen suuntaus 1930-luvulla ja talvisodan aikaiset neuvottelut lännen avusta olivat vain lumetta.

Kirjan mukaan Neuvostoliitto ei uhannut Suomen itsenäisyyttä sen enempää Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa, talvisodan kuin välirauhankaan aikana, ja se soti talvisodan puoliteholla miellyttääkseen Hitleriä. Kaiken tämän ovat aikalaiset pimittäneet tuhoamalla lähteitä ja historiantutkijat toistelemalla tarinaa, jonka jäljet johtavat Rytin sylttytehtaalle. Kaiken selittää Petsamon nikkeli.

Kirjaa voi ja ei voi sanoa tutkimukseksi. Arkistotyötä on toki tehty. Mutta Hietalahti ei kykene todistamaan lähteillä raflaavimpia teesejään ja esittää tuekseen lähinnä erilaisia ”voi olla”-, ”ei voida sulkea pois”-, ”todennäköisesti”- ja muita viritelmiä.