Himolukijan päiväkirja

Minna Jaakkola, kahden lapsen työssäkäyvä äiti, on lukenut tänä vuonna jo 69 kirjaa.

kirjallisuus
Teksti
Pauliina Penttilä
Päiväkirja
Minna Jaakkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun Minna Jaakkola, 34, nousee aamulla nelosen raitiovaunuun, hän istuutuu ja kaivaa heti kirjan laukustaan. Työmatka merkitsee puolen tunnin rauhallista lukuaikaa.

Joskus käy niin, että ratikka on tupaten täynnä. Jaakkola jää seisomaan, pitää tangosta kiinni jotta pysyisi pystyssä. Hetken harmittaa. Sitten hän ottaa puhelimensa esiin ja avaa sähkökirjan. Jaakkola matkaa Katajanokalle, Kirkon tiedotuskeskukseen. Hän on pappi ja huolehtii työkseen kirkon verkkopalveluista.

Jaakkola on myös kahden lapsen äiti, tytöt ovat 8- ja 2-vuotiaita. Kotona hän ehtii lukea lähinnä iltaisin, kun lapset nukkuvat, joskus myös lastenohjelmien aikaan.

Lukeminen alkoi lapsena, 1980-luvulla. Kouvolan Haanojalle valmistui lähikirjasto, ja Minnasta tuli vakioasiakas. Kaunokirjallisuuden lukeminen on notkahtanut vain opiskeluaikana, silloin piti keskittyä uskonnonfilosofiaan ja sosiaalietiikkaan.

”Lukeminen on sellaista todellisuuden laajentamista”, hän pohtii. ”Joskus kirja voi sanoittaa omia ajatuksia. On kiva katsella itseään uudesta näkökulmasta.”