Loppuun asti ajateltua tietoa

Kanava-tietokirjapalkinnosta kilpailee viisi ehdokasta. Niitä yhdistävät loppuun asti viety ajattelu ja huolellisesti toimitettu rakenne.

Kulttuuri 23.10.2020 06:00
Essi Lehto
Kanava-tietokirjapalkinnosta kisaa viisi finalistia.
Kanava-tietokirjapalkinnosta kisaa viisi finalistia. © JARMO WRIGHT

Kanava-tietokirjapalkinnon saajiksi ehdolla ovat Heikki Aittokosken Onnellisten saari, Saana-Maria Jokisen Ääniä sodasta, Marko Juntusen Matkalla islamilaisessa Suomessa, Mikko Majanderin Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa ja Leena Malkin Mitä tiedämme terrorismista.

Kanava-lehden ja Otavan kirjasäätiön tunnustus jaetaan nyt yhdeksättä kertaa. Voittajan valitsee Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen. 10 000 euron palkinnon saaja julkistetaan 11. marraskuuta.

 

Tänä vuonna 25 kustantamoa lähetti kilpailuun yhteensä 192 tietokirjaa. Kilpailu on tarkoitettu politiikkaa, yhteiskuntaa, taloutta, historiaa ja kulttuuria käsitteleville teoksille.

Toimittaja ja tietokirjailija Katri Merikallio ja Suomen historian dosentti, tietokirjailija Jukka-Pekka Pietiäinen valitsivat ehdolla olevat viisi teosta.

Raati aloitti kirjojen lukemisen loppukeväällä. Kaikki kirjat eivät käsitelleet kilpailun teemoja vaan olivat esimerkiksi oma-aputeoksia. Niitä raati ei lukenut.

Kaksikko huomasi pian, että todelliset ehdokkaat erottuvat massasta.

”Yleiskuva on, että Suomessa tehdään todella hyviä ajankohtaisteoksia”, Pietiäinen sanoo.

Esille nousivat kansainvälistä politiikkaa ja yhteiskunnan kriisejä käsittelevät teokset. Niitä oli aineistossa paljon.

Useimpien kirjojen rakenne oli selkeä, kirjoittaminen taidokasta ja kustannustoimittaminen hyvää.

Toisaalta lukiessa raadille kävi myös selväksi, että suomalainen tietokirjailija ei aina onnistu viemään ajatteluaan loppuun asti.

”Mukana oli aika paljon huonosti kirjoitettuja kirjoja. Se harmittaa, kun tietää, että aihe olisi kantanut paremmin. Kannustan kustannustoimittajia käsittelemään kirjoja rohkeammin”, Merikallio sanoo.

Pietiäinen jäi viime vuonna eläkkeelle työskenneltyään Suomen tietokirjailijoiden yhdistyksen toiminnanjohtajana kolmetoista vuotta ja sitä ennen Edita-kustantamossa. Merikallio työskenteli Suomen Kuvalehdessä 1998–2019. Hänen kirjoittamansa Tarja Halosen elämäkerta julkaistiin lokakuussa.

 

Näin raati perusteli valintojaan:

Heikki Aittokosken Onnellisten saari. Matka täydelliseen yhteiskuntaan (HS Kirjat):

”Toimittaja Heikki Aittokoski on löytänyt tietokirjailijan äänensä nyt viimeiseen osaan ehtineessä ’narritrilogiassaan’. Kertoessaan havainnoistaan eri puolille maailmaa ulottuvilla matkoilla hän on paitsi toimittaja, myös valistaja ja vähän opettajakin. Hän etenee yleisestä yksityiseen ja takaisin, tapaa päättäjiä, mutta myös tavallisia ihmisiä, joiden kautta avautuvat näkökulmat tekevät kirjasta erityisen mielenkiintoisen. Ei voi kuin ihailla, että viisikymppinen mies, kyynisen ammattikunnan edustaja, jaksaa olla optimisti ja unelmoida.”

Saana-Maria Jokisen Ääniä sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus):

”Toimittaja Saana-Maria Jokisen kirja on yksi harvoista suomeksi kirjoitetuista Syyrian monimutkaista konfliktia käsittelevistä teoksista. Jokinen avaa kirjassaan sodan taustoja, kulkua ja seurauksia tavallisten, demokratiasta haaveilevien syyrialaisten näkökulmasta. Lukuisat haastattelut lomittuvat Syyrian historiaan ja tähän päivään luontevasti, ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka on sekä luettava että informatiivinen.”

Marko Juntusen Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino):

”Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen on kirjoittanut taitavan ja rehellisen läpileikkauksen Suomen monikulttuurisimman lähiön Varissuon vaiheista. Juntunen on seurannut viidentoista vuoden ajan uusien tulijoiden vaiheita lähietäisyydeltä. Hän yhdistää Varissuon kokemukset tutkijan ammattitaidolla niin globaaliin kontekstiin kuin suomalaisen yhteiskunnan tarinaan. Juntusen kieli on elävää, ja teksti koukuttaa lukijan jatkamaan viimeiselle sivulle asti.”

Mikko Majanderin Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa (Siltala):

”Poliittisen historian dosentti Mikko Majanderin kirja on koukeroisesta nimestään huolimatta sujuvasti kirjoitettua ja terävästi ajateltua aikalaishistoriaa parhaimmillaan. Talvisodasta liikkelle lähtevä teos keskittyy 1980-luvun lopulta alkaen Euroopan integraatioon. Vaikka rakkaudessa on ollut ryppyjä, Ruotsi on ollut Suomen läheisin yhteistyökumppani. Majander osoittaa vakuuttavasti, että Suomelle mukanaolo Pohjoismaisessa veljespiirissä on ollut selviytymisen ja kukoistuksen keskeinen elementti.”

Leena Malkin Mitä tiedämme terrorismista (Otava):

”Leena Malkki avaa kirjassaan terrorismin käsitettä, historiaa ja tätä päivää. Hänen terävät ja analyyttiset huomionsa ravistelevat lukijatkin arvioimaan uudelleen omia kantojaan. Kirjan mukaan terrorismin uhka ei välttämättä lymyile siellä, missä oletamme sen olevan. Malkin teksti on selkää ja yleistajuista, mutta kuitenkin vahvasti tieteelliseen tutkimukseen nojaavaa.”

 

Kanava ja Suomen Kuvalehti kuuluvat Otava-konserniin.

Sisältö