Elokuva netistä jo ennen kuin teattereissa – ja laillisesti

Liiketoiminta kärsii, kun moni näkee uuden elokuvan kotisohvalta ennen kuin se ehtii teattereihin.
Elokuva 20.2.2015 04:40
Netflix-videopalvelun valikoima vaihtelee eri maissa. © Vesa Moilanen / LK

Mikko Noranta pääsee kotonaan Hollolassa katselemaan harvinaisen hyvää valikoimaa tuoreita elokuvia. Tammikuussa hän katsoi 60-tuumaiselta plasmanäytöltä muun muassa elokuvat Under the Skin ja Frank.

Indierock-komedia Frank oli tullut samalla viikolla Suomessa vasta elokuvateattereihin. Palkittua tieteiskuvitelmaa Under the Skiniä puolestaan ei ole nähty meillä virallisesti vielä missään. Ensi-ilta on maaliskuussa Season-elokuvafestivaaleilla Helsingissä.

Noranta käyttää Netflixin tavallisen palvelun rinnalla VPN-verkkopalvelua, joka maksaa muutaman euron kuussa. Sen avulla hän pääsee maarajoitusten ohi käsiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan Netflix-valikoimiin, jotka ovat tarjonnaltaan ajallisesti edellä Suomea ja nimikemäärältään moninkertaiset.

”Ryhdyin tilaamaan Netflixiä melkein heti kun se Suomeen tuli, vuoden 2013 alussa. Valikoima oli pettymys. Olisin lopettanut tilauksen, mutta löysin nettifoorumilta keskusteluja, miten helppo on katsoa amerikkalaista valikoimaa”, Noranta kertoo.

”Se ei sitten ollut vaikea valinta.”

Noranta arvioi, että hänen Netflixissä katsomistaan elokuvista ja sarjoista alle viidennes on virallisesti saatavilla Suomessa. Hän seuraa netistä, mitä uutuuksia amerikkalaiseen ja kanadalaiseen valikoimaan lisätään, ja katsoo ne.

”Ainoa elokuva, jonka tiedän tulleen pohjoismaiseen valikoimaan ennen Yhdysvaltoja, oli formulaelokuva Rush.”

 

Elokuva-alan bisnesmalli on uhattuna. Jos vaikkapa suomalainen levitysyhtiö on maksanut elokuvan teatteri-, televisio-, dvd- ja striimaus- eli suoratoisto-oikeuksista Suomessa, se ei ole mielissään, jos elokuva onkin katsottavissa jopa ennen ensi-iltaa.

Suomessa on jo arviolta kymmenen tuhatta maarajoitusten kiertäjää. Kun he katsovat elokuvan amerikkalaisesta Netflixistä, sen Suomeen ostanut levittäjä jää nuolemaan näppejään.

Laatuelokuvien maahantuontiyhtiön Cinema Mondon Mika Siltala on tuohtunut tilanteesta ja siitä, että maarajoitusten kiertämistä on neuvottu valtamedioissakin.

”Sama kuin lehdessä neuvottaisiin, että laita tällainen huppu rekisterikilven päälle, niin voit tankata huoltoasemalla maksamatta”, Siltala sanoo.

Levitysyhtiö Cinema Mondo osti puolalaiselokuva Idan kaikki Suomen-oikeudet syksyllä 2014 tuodakseen sen elokuvateattereihin helmikuussa 2015. Amerikkalaiseen Netflix-valikoimaan Ida oli lisätty marraskuussa 2014. Juuri nyt Ida on ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin saajaksi.

Mika Siltalan mukaan Idan katsominen Suomessa amerikkalaisesta Netflixistä on merkittävä ongelma.

”Se on tekijänoikeusrikkomus.”

Siltala ei osaa arvioida, millaiset tulonmenetykset Idan tapauksessa firmalle seuraavat.

”Tällainen laadukkaampi elokuva saapuu usein Suomeen hitaammin ja pienten toimijoiden kautta. Meitä kaikkia koskee copyright -laki, mutta Netflixiä ei.”

Cinema Mondo oli ostanut Idan Suomen-oikeudet firmalta, joka oli myös myynyt Amerikan-oikeudet Netflixille.

”Sen firman pitäisi pistää Netflix koville sopimusrikkomuksesta, jos Yhdysvaltojen oikeuksien puitteissa elokuva onkin saatavilla koko maailmassa”, Siltala sanoo.

Teatterilevitys on kärki, jossa tehdään merkittävä osuus etenkin laatuelokuvan kaikista levitystuloista ja rakennetaan elokuvan tunnettuutta dvd-levitystä ja televisioesitystä varten. Jos vaikkapa Ida on nettipalvelussa ennen teatteriensi-iltaa, maksavia katsojia jää tulematta elokuviin ja teoksen tuoreusarvo laskee. Cinema Mondon taloudellinen riski kasvaa.

Sama koskee myös Kuusan Kinoa, joka toi Frankin valkokankaille Suomessa, sekä Svensk Filmindustria, joka omistaa kaikki Under the Skinin Suomen- ja Pohjoismaiden-oikeudet.

Kärsijöitä ovat nimenomaan laatuelokuvien levittäjät. Hollywood-studioilla on tuotteilleen omat levityskanavansa ympäri maailmaa.

”Studiot voivat pieniä ja riippumattomia levittäjiä paremmin koordinoida julkaisujen ajoitusta eri alustoilla ja markkinoilla”, sanoo Suomen elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestön Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen.

Filmikamari tuli asiasta erityisen tietoiseksi, kun Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelmassa annettiin viime vuoden keväällä varsin yksityiskohtaiset ohjeet siihen, kuinka Netflixin amerikkalaisvalikoimaan pääsee käsiksi.

”Aikooko Kuningaskuluttaja kertoa seuraavaksi, miten Ylen palveluja voidaan katsoa ympäri maailman alue-estot kiertäen”, Koistinen kysyy.

 

Ensin elokuva tulee valkokangaslevitykseen, sitten dvd:lle, sen jälkeen yleensä striimauspalveluihin ja aikanaan televisioon. Näiden vaiheiden välejä kutsutaan ikkunoiksi. Esimerkiksi teatterilevityksen ja dvd-julkaisun välillä ikkuna on yleensä vähintään kolme kuukautta.

Elokuva-alan maailmanlaajuiseen aluejakoon ja levitysikkunoihin perustuu pitkälti myös elokuvatuotantojen rahoittaminen. Hollywood-tuotantoja lukuun ottamatta kansainvälisesti kiinnostavat elokuvat on myyty levittäjille eli oikeudenomistajille jo ennen niiden valmistumista. Suomalaiselokuvista näin on tuotettu kalleimpia, kuten Iron Sky, Big Game ja Niko-animaatiot.

Levitysyhtiö ostaa elokuvan tietylle alueelle, järjestää elokuvateatterilevityksen ja julkaisee elokuvan dvd:nä. Usein sopimukseen kuuluvat myös lupa myydä elokuva televisiolle sekä paikallisiin netin striimauspalveluihin. Levitysyhtiö ottaa taloudellisen riskin.

Elokuvan dvd-levyjen myynnistä tuli parhaina aikoina jopa suuremmat tuotot kuin valkokangaslevityksestä. Dvd-levyjen myynti on ollut pitkään rajussa laskussa. Videovuokraamoketjut keskittyvät yhä enemmän karkinmyyntiin. Kuluttajat siirtyvät netin striimauspalveluihin, joista elokuva katsotaan ilman, että se tallentuu tiedostona ostajan tietokoneelle.

 

Netflix on striimauspalveluista suurin. Se ei ole julkistanut tilaajamääriään Yhdysvaltojen ulkopuolelta, mutta esimerkiksi sekä Norjassa että Ruotsissa sen liikevaihdon arvioidaan olevan jo merkittävästi suurempi kuin yhdelläkään perinteisellä elokuvien levitysyhtiöllä, jopa sata miljoonaa euroa vuodessa.

Netflix toimii samalla periaatteella kuin vaikkapa Spotifyn premium-palvelu: yhdeksän euron kuukausimaksua vastaan saa katsoa valikoimasta niin paljon kuin haluaa.

Netflixin valikoima ei ole kaikkialla sama, koska senkin pitää ostaa esimerkiksi Suomen-valikoimaansa elokuvat taholta, joka on hankkinut niiden Suomen- tai Pohjoismaiden-oikeudet.

Netflixin amerikkalaisvalikoiman katsominen ei sinänsä ole laitonta, sanoo Turre Legal -lakitoimiston juristi Herkko Hietanen.

Hietasen mukaan VPN-palvelu, joka antaa väärää tietoa netin käyttäjän maantieteellisestä sijainnista, ei ole Netflixin säännöissä tai laissa kielletty.

”Suomessa käyttäjän yksityisyyttä suojaavia ja maakoodien kierron mahdollistavia VPN-palveluita tarjoaa esimerkiksi pörssiyhtiö F-Secure”, Hietanen sanoo.

 

Amerikkalaisen Netflixin katselua Suomessa ei saa kuriin mikään muu kuin Netflix itse.

Alalla epäillään, että Netflixin käyttäjäsopimus on tahallaan laadittu niin, että siinä on porsaanreikä. Sopimuksessa vain mainitaan, että katselun pitäisi tapahtua ”pääasiassa” siinä maassa, josta palveluun on rekisteröidytty. Kuluttaja taas kokee maksavansa palvelusta, joka pienellä oveluudella tai osaamisella muuttuu monta kertaa laajemmaksi.

”Vastuu kikkailun estämisestä on ensisijaisesti Netflixillä, koska se on maksanut oikeuksista vain tietyille markkinoille, ei maailmanlaajuisista oikeuksista”, Filmikamarin Tero Koistinen sanoo.

Amazonin ja Applen iTunes -palveluissa maarajoitusten kiertäminen on tehty hankalammaksi esimerkiksi vaatimalla luottokortin laskutusosoitteen olevan siinä maassa, jossa katselu tapahtuu.

”Tässä ei ole kyse laittomista latauksista, vaan maksavista asiakkaista. Asiakkaita on vaikea osoittaa syyttävällä sormella. Ei heidän voi odottaa ymmärtävän kansainvälisten alueoikeuksien merkitystä”, sanoo Jakob Abrahamsson.

Hän on ruotsalaisen Nonstop Entertainmentin ostopäällikkö. Nonstop on Pohjoismaiden ja Baltian alueiden suurimpia riippumattomia elokuvahankkijoita. Nonstop on ostanut ensin muun muassa Frankin kaikki Pohjoismaiden-oikeudet ja lisensoinut sen Kuusan Kinolle.

”Meidän levittäjien pitäisi pyrkiä siihen, että elokuvat ovat saatavilla kaikkialla suunnilleen samaan aikaan”, Abrahamsson sanoo.

 

Brittiläisen The Guardian -sanomalehden julkaiseman tutkimuksen mukaan esimerkiksi Ruotsissa on ainakin 30 000 Netflixin käyttäjää, jotka katsovat amerikkalaisvalikoimaa VPN-palvelun kautta. Meksikossa bluffaajia olisi 1,2 miljoonaa ja Kiinassa useita miljoonia.

Netflixiä tuskin haittaa se, että tilaajat saavat kepulikonsteilla lisäarvoa, joka takaa heidän asiakastyytyväisyytensä. Netflix ei menetä mitään.

Tammikuun alussa huhuttiin, että Netflix olisi vihdoin suitsimassa VPN-palvelujen käyttöä uudella teknologialla. Väitteet osoittautuivat perättömiksi.

Hongkongissa työskentelevä nettivideopalvelujen asiantuntija, entinen MTV3:n kanavajohtaja Sami Rahnasto uskoo, että ainoastaan suuret Hollywood-studiot voisivat pistää Netflixin kuriin.

”Tällä hetkellä on vaikea nähdä, että studiot alkaisivat painostaa Netflixiä, koska se maksaa niin pirusti oikeuksista ja laittaa rahaa tuotantoihin.”

Firma vain kasvaa. Tammikuun lopussa Netflixin uutisoitiin hakevan lähes puolentoista miljardin euron lisärahoitusta. Amerikkalainen valikoima kasvaa edelleen selvästi nopeammin kuin pienten maiden.

Toisaalta amerikkalaisen Netflixin katselusta ei tule koko kansan huvia yksinkertaisesta syystä: amerikkalaispalvelusta ei löydy suomenkielisiä tekstityksiä.

Yhdysvalloissa on jo huolestuttu siitä, miten Netflix vaikuttaa riippumattomien elokuvien tekemiseen. Tulevaisuudessa rahoitus on mahdollista vain myymällä elokuva etukäteen Netflixille, jos yhtiö on jo tuhonnut kansallisten dvd- ja striimausmarkkinoiden arvon, esitti viihdealan lakimies Schuyler Moore Forbes-lehden nettikolumnissa.

Mika Siltala sanoo, että Cinema Mondolla ei ole mahdollisuuksia viedä asiaansa oikeuteen.

”Jos Netflix häikäilemättömyyttään hyötyy tästä tilanteesta ja tekee siitä osan strategiaansa, oikeusjutut käydään pian Suomea suuremmissa maissa.”

Hän povaa pienille laatuelokuvien maahantuojille uusia haasteita.

”Pahalta tämä näyttää, kun sopimukset eivät pidä.”

 

Mikko Noranta ei koe rikkovansa tekijänoikeuksia. Hän on elokuvien suurkuluttaja, joka maksaa harrastuksestaan paljon myös perinteisellä tavalla. Hän käy elokuvafestivaaleilla ja keräilee elokuvia.

”Netflixin niin sanottu teräväpiirtokuva ei vedä vertoja blu-raylle. Ostan kaikki loistavat elokuvat blu-ray-levyinä. Niitä on tullut kuuden seitsemän vuoden aikana ostettua tuhansilla euroilla.”

Noranta olisi valmis maksamaan Netflixistä enemmän, jos se tarjoaisi laajemman valikoiman Suomeen.

”Maksaisin vaikka tuplahinnan nykyiseen verrattuna, jos valikoima olisi kaikkialla sama. Nyt maksan välikädelle turhaan.”

Otsikkoa muutettu 20.2.2015 klo. 12.50. Netflixin tapa laittaa elokuva Yhdysvaltain palveluunsa niin että sen voi katsoa Suomessakin on sopimusrikkomus, sen katsominen Suomessa sen sijaan on laillista.