Ylin syyttäjä haukkuu Sipilän hallituksen verolakiesityksen: Jättialennus veronkiertäjille

Nykyisin veronkiertäjille voidaan määrätä salatuista tuloista 30 prosentin veronkorotus. Esityksessä korotus olisi 0,5–10 prosenttia.

korruptio
Teksti
Jarno Liski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valtakunnansyyttäjän virkaa määräaikaisena hoitava Raija Toiviainen sekä valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta arvostelevat hallituksen verolakiesitystä eduskunnalle antamassaan lausunnossa.

Syyttäjien kritiikki osuu ennen muuta veronkiertäjille kaavailtuun huomattavaan alennukseen rangaistuksissa.

Nykyisellään veronkorotus voi olla lain mukaan enintään 30 prosenttia salatuista tuloista, mutta jatkossa korotus olisi törkeimmissäkin tapauksissa 3–10 prosenttia.

Useimmissa tapauksissa tavanomainen veronkorotus olisi kaksi prosenttia. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa korotus olisi prosentin, ja verovelvollisen itse ilmoittamissa, niin sanotuissa verokatujien tapauksissa puoli prosenttia.

 

Syyttäjien lausunnon mukaan verorötöksistä seuraavan hallinnollisen rangaistuksen eli veronkorotuksen tulisi olla riittävän suuri, jotta sillä olisi ennaltaehkäisevää vaikutusta.

“Nykyisen veronkorotuskäytännön perusteella voidaan ennakoida, että esityksestä ilmenevien veronkorotusten tason mataluus estää tulevaisuudessakin merkittävän yleisestävän vaikutuksen syntymisen”, kirjoittavat syyttäjät.

Syyttäjien lausunnon mukaan verotukseen annetaan vääriä tietoja harvoin hetken mielijohteesta, joten rangaistusten tasolla on vaikutusta verorikosta harkitsevien toimintaan.

“Yleisestävä vaikutus edellyttää kuitenkin, että veronkorotuksella on verovelvolliselle taloudellista merkitystä”, lausunnossa kirjoitetaan.

 

Erityisen kriittisiä syyttäjät ovat juuri verokatujille kaavailtua puolen prosentin korotusta kohtaan.

Verohallinto on saanut satoja oikaisuvaatimuksia, joissa varakkaat suomalaiset ovat ilmoittaneet etenkin sveitsiläisissä pankeissa piiloteltuja tulojaan.

Hallitus ajoikin näille henkilöille niin sanottua tehokkaan katumisen lakia, jolla verorikossyytteet olisi voinut välttää ilmoittamalla salatut varansa itse ja maksamalla pimeistä tuloista vähintään kolmen ja enintään seitsemän prosentin veronkorotuksen.

Lakiesitys kaatui kovaan kritiikkiin loppuvuodesta 2015. Nyt syyttäjien mukaan näyttää siltä, että tehokkaan katumisen pykälää ollaan ujuttamassa lainsäädäntöön uudestaan osana yli 300-sivuista lakipakettia.

“Säännös on pakottava ja sen soveltamisala näyttäisi olevan vastaava kuin hallituksen eduskunnasta aikanaan poisvetämän hallituksen esityksen”, kirjoittavat syyttäjät lausunnossaan.

Lakiesityksessä toki todetaan, ettei sillä ole tarkoitus muuttaa tai ohjata Verohallinnon rikosilmoitusharkintaa.

Syyttäjät kuitenkin kirjoittavat, että lakitekstin “perusteluosassa oleva varsin lyhyt kuvaus” ei takaa sitä, etteikö Verohallinto alkaisi soveltaa veronkorotusta koskevia säännöksiä kaikkiin katumistapauksiin.

Tämä tarkoittaisi käytännössä tehokkaan katumisen lain paluuta, sillä veronkorotuksen jälkeen samaa tekoa poliisi ei voi enää tutkia rikoksena. Ainoaksi rangaistukseksi jäisi siis puolen prosentin veronkorotus eli tyypillisesti kymppejä tai satasia.

 

Valtakunnansyyttäjänvirasto perustelee näkemystään sillä, että lakiesityksessä on useita esimerkkejä veronkorotuksen laskemisesta uuden lain mukaisesti. Ainakin yksi näistä tapauksista kuuluisi syyttäjien mukaan “selvästikin” rikostutkintaan.

Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä lakitekstissä ei riittävästi huomioida sitä, että rikokset kuuluisivat rikostutkintaan, eivät salassapidettävässä prosessissa salaisin perustein määrättävillä veronkorotuksilla rangaistavaksi.

“Tällä jaottelulla on merkittävä vaikutus molempien järjestelmien preventiivisen [ennaltaestävän] tehon lisäksi myös yhdenvertaisuusperiaatteen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta. Lisäksi verotusmenettelystä poiketen rikosprosessi on pääosin julkista, jolla voi ainakin osalle verovelvollisista olla huomattava merkitys”, syyttäjät kirjoittavat.

 

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa on valtionsyyttäjä Ritva Sahavirran esiintymisen jälkeen käynyt jo kahdessa kokouksessa valtiovarainministeriön ja Verohallinnon asiantuntijoita vakuuttamassa syyttäjien huolta aiheettomaksi.

Verohallinto on saanut oma-aloitteisia oikaisuvaatimuksia jo vuodesta 2014 alkaen useita satoja, eikä rikosilmoituksia ole tehty ennen kuin noin vuosi sitten.

Myöhemmin poliisitutkintaan saatettiin vain tapaukset, joissa veroja oli vältetty yli 10 000 euron edestä, eli pimeitä tuloja on ollut useita kymmeniätuhansia.

Linja näyttää selvästi tiukentuneen julkisen keskustelun myötä, sillä ensimmäisistä tapauksista kaikki hoidettiin pelkillä veronkorotuksilla.

 

lakipaketissa valtakunnansyyttäjänvirasto näkee myös myönteisiä asioita. Esityksen mukaan verottajalle tulisi oikeus ilmoittaa korruptiorikoksiin viittaavista havainnoistaan poliisille.

“Nykyisin korruptiorikosten ilmituloa vaikeuttaa erityisesti se, että etujen antaminen ja vastaanottaminen sekä niiden peruste voidaan kätkeä tehokkaasti esimerkiksi yritysten kirjanpitoon ja hallinnolliseen aineistoon siten, ettei ulkopuolisella ole mahdollisuutta selvittää toimen laillisuutta. Verohallinto on tilintarkastajien ohella ainoa taho, jolla on laajasti pääsy myös tähän aineistoon”, syyttäjät kirjoittavat.