Yli 100 000 ihmisen terveystiedot sekoittuivat käyttökelvottomiksi THL:n rekisterissä – ongelma vääristi myös koronarokotuslukuja
Keski-Uudenmaan sotealueen neljän kunnan tiedot oli poistettava kahden vuoden ajalta ja ajettava uudestaan järjestelmään.
Vuoden 2021 alusta Suomessa on seurattu herkeämättä koronarokotusten määriä kuvaavia tilastoja. Rokotuskattavuus on ollut yksi keskeisistä mittareista, kun on säädetty rajoituksia ja ennakoitu pandemian etenemistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tilastoinut rokotusmääriä ikäryhmittäin sekä kunnittain ja laskenut koko maan rokotuskattavuusprosentit. Kunnat ovat lähettäneet tiedot rokotusmääristä omista potilastietojärjestelmistään THL:n ylläpitämään Avohilmo-rekisteriin.
Sinne lähetetään tiedot kaikista suomalaisten käyttämistä terveydenhuollon palveluista: lääkärin tai sairaanhoitajan antamasta hoidoista, mielenterveyspalveluista, kotihoidon käynneistä, fysioterapeutin kuntoutuksista, hammashuollosta ja niin edelleen.
Avohilmon avulla THL seuraa muun muassa terveyspalvelujen kokonaistarvetta, niiden saatavuutta ja väestötason terveysongelmia, kuten epidemioita.
Lokakuussa 2021 THL:ssä huomattiin, että Keski-Uudenmaan sote-alueen, Keusoten, koronarokotustilastoissa oli jotain vialla. Rokotustietoja alettiin tarkistaa ”sosiaaliturvatunnus sosiaaliturvatunnukselta”, kertoo Avohilmosta vastaava kehityspäällikkö Kaisa Mölläri THL:stä.
Marraskuun 1. päivänä THL lakkasi ottamasta vastaan mitään Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Mäntsälästä ja Pornaisista Avohilmoon tulevia tietoja. Niiden lähettäminen keskeytettiin.
”Puutteellisten tunnisteiden takia eri kuntien tiedot sekoittuivat toisiinsa. Järvenpääläisen aikuisen ottama koronarokotus saattoi näkyä tilastossa hyvinkääläisen lapsen rokotuksena tai toisinpäin.”
Rokotustilastoja tutkittaessa havaittiin, että tietojen sekoittuminen koski kaikkia Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Mäntsälästä ja Pornaisista Avohilmoon lähetettyjä terveystietoja.
Sekoittumisen mittakaavaa ei pystytty selittämään. Varotoimena THL poisti Avohilmosta väliaikaisesti kaikki Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän ja Pornaisten vuosien 2020 ja 2021 terveystiedot.
Kunnissa asuu yhteensä yli 115 000 ihmistä.
Niistä lähetetään parhaillaan tietoja uudestaan Avohilmoon, tunnistettavassa muodossa.
Ihmisen henkilökohtaiset terveystiedot kirjataan Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään Kanta-palveluun, mistä terveydenhuollon ammattilaiset voivat niitä tarkastella hoidon yhteydessä. Avohilmon tiedonsiirto-ongelmat eivät vaikuta Kanta-palveluun. Kaikkien Keusoten asukkaiden terveystiedot – mukaan lukien koronarokotustiedot – ovat koko ajan siirtyneet järjestelmään oikeassa muodossa.
Avohilmo on tarkoitettu terveydenhuollon suurten linjojen tarkasteluun. Sieltä puuttuvien miljoonien terveydenhuollon tapahtumien palauttaminen takaisin THL:n rekisteriin kestää pitkään.
”On luvattu, että kaiken pitäisi olla korjattu helmikuun loppuun mennessä”, Mölläri sanoo.
Tammikuun puolivälistä alkaen koronarokotusten edistymisen ja rokotuskattavuuksien raportoinnista puuttuivat kaikki Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän ja Pornaisten rokotustiedot. THL:n laskelmien mukaan puutteet vähensivät koko maan yli 12-vuotiaiden koronarokotuskattavuutta kuvaavasta luvusta noin 1,3 prosenttia ja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin vastaavista luvuista noin neljä prosenttia.
Nyt koronarokotuskattavuuksia kuvaavat tiedot on jo valtaosin saatu korjattua.
Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Keusote aloitti toimintansa vuonna 2019 alussa. Alueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula – yhteensä 200 000 asukasta.
Vuoden 2023 alussa Keusoten vastuut siirtyvät samoista kunnista koostuvalle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Avohilmoon lähetettävien tietojen sekoittuminen johtui Pegasos-ohjelmiston tunnistetietojen puutteista. CGI:n valmistama Pegasos on yksi Suomen yleisimmistä potilastietojärjestelmistä. Sitä käytetään Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Mäntsälässä ja Pornaisissa, mutta kuntien järjestelmät ovat vielä toisistaan erillisiä.
Tietoja lähetettäessä ne tulee yksilöitä OID-tunnuksella. Se on numerokoodi, jonka avulla tiedot vastaanottava järjestelmä tunnistaa niiden lähettäjän. Koodiin kuuluvat lähettäjän yritys- ja yhteisötunnus eli y-tunnus, hoitopaikan yksilöivä Topi-koodi ja seurantatunniste, joka mahdollistaa hoitoketjun seuraamisen.
Aiemmin Hyvinkää, Järvenpää ja yhteistä Pegasosta käyttävät Mäntsälä ja Pornainen lähettivät tietonsa tunnuksella, jossa on kuntien omat y-tunnukset. Kun vastuu soterekisterin pitämisestä siirtyi kunnilta uudelle kuntayhtymälle, kuntakohtaiset OID-tunnukset korvattiin Keusoten yhteisellä tunnuksella.
”Siinä vaiheessa kenellekään ei ole tullut mieleen, että pitäisikö meidän tarkistaa kaikki määritykset, mitkä täällä taustalla on ollut, kun hommia yhteistyössä tehdään”, sanoo CGI:n palvelupäällikkö Ari Jylhäsalo, joka vastaa Keusoten alueen Pegasos-palveluista.
Tunnusten yhdenmukaistaminen aiheutti terveystietojen sekoittumisen.
”Luulimme, että THL pystyy yhä erottelemaan, mikä tieto on Mäntsälästä, mikä Hyvinkäältä ja mikä Järvenpäästä. Mutta ei se pystynytkään. Kun monen kunnan tietoja lähetettiin samalla tunnuksella, ne alkoivat kirjautua Avohilmossa toistensa päälle”, Jylhäsalo kertoo.
”Kukaan ei pystynyt todentamaan, paljonko tietoja oli mennyt päällekkäin. Tiedolla johtamisen aikakaudella kun ollaan, asia oli pakko korjata. Haluttiin, että tilastollinen tieto on faktaa, ei sitä fiktiota, mitä se tuossa välillä oli.”
Jylhäsalo kertoo, että sekoittumisongelma on korjattu lisäämällä Keski-Uudenmaan Pegasos-kuntien OID-tunnuksiin uusi, kuusinumeroinen tunniste.
Yksi ensi vuoden alussa voimaan astuvan sote-uudistuksen tavoitteista on yhdenmukaistaa terveydenhuollossa käytettäviä tietojärjestelmiä.
Tulevien hyvinvointialueiden kunnissa voi olla käytössä useita satoja erilaisia järjestelmiä, yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiireissä jopa tuhat. Luku sisältää kaikki järjestelmät, joissa sosiaali- ja terveystietoja. Laaja-alaisia toiminnanohjausjärjestelmiä, kuten Apotti ja Lifecare, on selvästi vähemmän.
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että koko maassa olisi alle kymmenen asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Keusoten alueella niitä on seitsemäntoista.
THL:n mukaan Pegasos on Keusoten ainoa potilastietojärjestelmä, joka on aiheuttanut ongelmia Avohilmolle.
”Muilla alueen järjestelmätoimittajilla tunnisteet ovat olleet kylliksi vahvoja, eivätkä tiedot eivät menneet sekaisin”, Kaisa Mölläri sanoo.
Hänen mukaansa Pegasos-ongelma havaittiin THL:ssä ”varsin nopeasti”. Silti epäselvyydet koskivat peräti kahden vuoden terveystietoja: kaikkiaan miljoonia hoitotapahtumia.
Ongelman huomaamisen jälkeen THL ja ohjelmatoimittaja CGI eivät heti päässeet yhteisymmärrykseen vastuunjaosta.
”Aluksi oli myös keskinäistä syyttelyä. Oli vaikea saada toinen pää ymmärtämään, että tämä on teidän ongelma”, Mölläri sanoo.
CGI:n Ari Jylhäsalon mukaan ongelmien syynä olivat puutteelliset ohjeet:
”Saamissamme Avohilmo-määrityksissä ei ollut huomioitu tilannetta, jossa tilastotietoja toimitetaan yhden alueen nimissä, mutta eri kunnista ja keskenään samanlaisista järjestelmistä.”
Hän korostaa yrityksen vastuullisuutta tilanteen korjaamisessa.
”Tunnisteongelma on ratkaistu yhteistyössä. THL on kertonut meille informoineensa asiasta Keusoten alueen kuntia.”
Tämän vuoden aikana suomalaista sotekenttää kursitaan uuteen järjestykseen, ja remontti koskee potilastietojärjestelmien mosaiikkia.
Voiko Keski-Uudellamaalla nähty tiedonsiirto-ongelma tapahtua muuallakin?
”On tämä varoittava esimerkki. Välillä on vähän pelätty, mitä käy, kun erillisiä järjestelmiä laitetaan yhteen. Toisaalta moni ohjelmistotoimittaja on jo tehnyt Keusotea vastaavia yhdistämisiä, eikä vastaavia ongelmia ole ilmennyt”, THL:n Kaisa Mölläri sanoo.
CGI vakuuttaa hyödyntäneensä Keski-Uudenmaan opetuksia.
”Pohjanmaalla moni kunta otti yhteisen Pegasoksen, mutta osasimme varautua tiedonsiirron ongelmiin”, Ari Jylhäsalo sanoo.
Hän ei usko, että potilastietojärjestelmien yhdistäminen aiheuttaa enää Keski-Uudenmaalla koetun mittakaavan ongelmia.
”Suoraan sanottuna ohjelmistotoimittajat ovat epäonnistuneet aika helvetin pahasti, jos tämä toistuu ensi vuoden vaihteessa.”