Yleiskaava mustasi Helsingin vihreät – ”Mahdollistaa lähes kaikkien laajojen metsäalueiden nakertamisen”

Vihrein yleiskaava koskaan, puolustautuu vihreiden valtuutettu.
Juha Kauppinen
Kotimaa 12.1.2017 11:34
Helsingin 30 laajasta metsäalueesta vain kolme on varmuudella turvassa rakentamiselta uudessa yleiskaavassa. Lopuissa 27:ssä avautuu mahdollisuus rakentamiselle. Tämä paljastui, kun Suomen Kuvalehti pyysi Helsingin metsiä paljon kartoittanutta luontoselvitysten ammattilaista Keijo Savolaa ristiinve...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

”Tällaisia metsiä on maailmanlaajuisesti luonnontilaisen kaltaisina jäljellä vähän.”

Mutta Suomi on niitä kuitenkin täynnä.

Vihreiden tavoite tässä yleiskaavassa on vaikeuttaa yksityisautoilua mahdollisimman paljon, jolloin julkinen liikenne tulisi houkuttelevammaksi. Samalla pitää tietysti tehostaa maankäyttöä vanhoilla aluilla, jotta olisi mitään järkeä rakentaa raideliikennettä lisää.

Helsingin metsien suojelua en ole koskaan ymmärtänyt. Mitä hienoa on eteläisessä keskuspuistossa? Synkkää kuusimetsää, jota Suomessa riittää. Paljon mieluummin ottaisin siihen rakennetun puistokaupungin, jossa olisi hoidettuja puistoja. Ei se ole mikään itseisarvo että Töölönlahdelta pitää lähteä viherkaistale jota pitkin pääsee hiihtämään Lahteen. Jopa puhuminen siitä on kuitenkin kaupunkisuunnittelussa tabu.

Toivottavasti tämän yleiskaavan myötä unohdetaan myös Sipoon liitosalueiden rakentaminen, kun siinä ei ole järjen hiventäkään että rakennettaisiin lähiö Helsingin ja Porvoon puoliväliin ja vedettäisiin sinne miljardilla metro.

Biologiystäväni mukaan Helsingin metsät ovat oikeasti tärkeitä luontokohteita sillä suuri osa Uudenmaan metsistä on talouskäytössä ja vain nimenomaan suojelluilla alueilla löytyy lajistoltaan monipuolista oikeaa metsää. Onhan meillä Sipoonkorpi ja Espoon pohjoisosan metsät mutta esimerkiksi Vantaalta ei kunnon metsää enää ole löytyä ja pohjoiseen mennessä melkein vasta Järvenpään Lemmenlaakson lehto Keravajoen varrella on luonnoltaan aito. Sen sijaan Keskuspuistossa on monipuolinen lajisto mihin tahansa talousmetsään verrattuna. – nimimerkki Paavon kaipaamia puistoja on hyvä luoda virkistykseksi nimenomaan asutuksen lomaan mutta niiden käytettävyys edellyttäisi puistovahteja puistokemistejä valvomaan minkä olen hiljan todennut kävelyttäessäni lapsenlastani sinänsä hyvin suunnitellussa lähiöpuistossa. Mätäjoen, Vantaanjoen ja Keravajoen jokilaaksot ovat erinomaisia puistoaihioita ja paljolti jo siinä käytössä.

Helsingin ongelma on ollut keskustakeskeisyys ja metron rakentaminen. Jos painopiste olisi siirretty Helsingin niemeltä pohjoisemmaksi kevyen raideliikenteen varaan niin kaupungista olisi tullut toimiva. Kaupunkibulevardit ovat osa tätä keskustakeskeisyyttä sillä ne johtavat keskustaan. Korjausliike on vieläkin mahdollinen mutta ei tällä kaavalla mikä perustuu keskustan suhteen säteittäisiin ja kehämäisiin rakenteisiin.

Lisäksi on poliittinen päätös onko kaikki säilytettävä. Esimerkiksi Pihlajamäen kalliot kestäisivät vaikka kuinka korkeita asuntotorneja. Mieluummin säilytän metsää kuin betonia, jonka voi kuitenkin dokumentoida jälkipolvien jatkuvan ja pysyvän ihailun kohteiksi virtuaaliseksi multimediaksi. Parhaat rakennuspaikat on jo käytetty tehottomasti.

Mitä tavatonta seuraisi luonnolle siitä, jos vaikkapa Laaksosta Hakamäentielle rakennettaisiin keskuspuisto upeaksi puistokaupungiksi? Sehän on yliaikaista synkkää kuusimetsää, jota kyllä tästä maasta löytyy yllin kyllin myös etelästä suojeltuna.

Oletan, että suurin osa keskuspuiston oikeista säilyttämistä vaativista luontokohteista sijaitsee jo nyt suojelluilla alueilla pohjoisempana, esim Pitkäkoskella.

Keskuspuisto on Helsingin HELMI se on jotain uskomatonta keskellä metropolia. Älkää hävittäkö aarrettanne, kaupungin keuhkot. NEW YORKILLA ON CENTRAL PARK….EI SINNEKKÄÄN RAKENNETA. URPÅT.

Me tultiin tänne Kaijjanista kun mentiin yhteen. asutaan nyt kaksiossa ihan uudessa. Heti kun lapsi syntyy ostamme omakotitalon Kehän takaa. Tää kasarmi ja piha ovat kamalia
Metsää ei lähimaillakaan

Miten on mahdollista, että yksi valtuusto voi tuhota neljässä vuodessa lyhytnäköisessä asuntojen rakentamisvimmassaan suuren osan kaupungin metsistä ja viheralueista?

Mistä tulee mandaatti tällaiselle hävitykselle, kun asukkaiden ja erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen mielipiteillä ja tehdyillä muistutuksilla ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta päätöksentekoon?

Pikselöintiä käytetään kuvissa yleensä silloin, kun halutaan peittää jotain tai jotain halutaan salata. Samasta asiasta on kysymys yleiskaavassakin.

Kuka tällaisen pikselöinnin on yleiskaavakarttoihin hyväksynyt? Kaavasuunnitelmat pitäisi esittää konkreettisessa muodossa, eikä epämääräisinä pikseleinä, joiden taakse todelliset suunnitelmat piilotetaan.

Vihreät tai ainakin osa heistä kannattaa kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Nythän sitä onkin hyvä vaalien alla ehdotella, kun suuri osa kaupungin viheralueista on ensin yleiskaavassa kaavoitettu rakentamiseen.

”NEW YORKILLA ON CENTRAL PARK….EI SINNEKKÄÄN RAKENNETA”

Aivan, kaunis hyvin hoidettu puisto, ei siis mikään synkkä kuusimetsä. Sellaista Helsinkiinkin kaivattaisiin. Synkkiä kuusimetsiä kaipailen vähemmän. Niitä voi mennä ihailemaan jonnekin metsään kaupungin sijasta.

Oskalan kommentti ” vihreät ei ole pitkään aikaan enää ollut yhden asian liike”, kertoo kyllä todella hyvin vihreiden nykyisestä politiikan linjasta, jos sitä enää edes on.

Pääkaupunkiseutu tullaan rakentamaan aivan täyteen, eikä viheralueille jää minkäänlaista tilaa. Yksityisautoilu kasvaa voimakkaasti ja vaatimukset teiden rakentamisesta ja sujuvan liikenteen varmistamisesta vahvistuvat. Suunta tulee siis olemaan sama kuin muissakin euroopan isoissa kaupungeissa.

Sitten vain lyömään vetoa milloin ensimmäisen kerran ohjeistetaan parittomiin ja parillisiin rekisterinumeroihin päättyvien ajoneuvojen vuoropäivät.

Vaikka nimimerkki Paavo ilmeisesti tunteekin kuusimetsässä olonsa epämukavaksi, moni suomalainen sellaisessa kuitenkin viihtyy. Valtaosa meistä suomalaisista – siis myös meistä kaupunkilaisista – on edelleen metsäkansaa, puistopaavot ovat tutkimustenkin mukaan selkeänä vähemmistönä. Niinpä kaupunkiakin on hyvä suunnitella metsää ja luontoa rakastavan enemmistön ehdoilla. Lisäksi luonnolla on myös aina oma, meidän ihmisten tarpeista riippumaton itseisarvonsa, sekin on hyvä muistaa ja ottaa huomioon.