Kun Yle on sekaisin, kenen tehtävä on ratkaista sen ongelmat? – Yleisradion valta periytyy kansalta

Uutisanalyysi: Kenen asialla Yleisradio on ja kuka johtaa ja valvoo koko kansan radiota?
Kotimaa 15.12.2016 19:12

Viime viikkoina mediassa ja myös kahvipöydissä on keskusteltu Yleisradion eli Ylen roolista ja tehtävästä tiedonvälityksen kanavana, jota rahoitetaan vuosittain Yle-verolla noin 500 miljoonalla eurolla. Mielipiteitä on monta.

Mutta mitä me oikeasti tiedämme Ylen organisaatiosta ja siitä, kuka voi esimerkiksi irtisanoa vastaavan päätoimittajan, toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan?

 

Ensinnäkin Yle on osakeyhtiö, mikä tarkoittaa sitä, etteivät yhtiön sisäiset asiat ole julkisuuslain piirissä. Yleisö ei saa tietää esimerkiksi asiakirjoista, jotka liittyvät yhtiön sisäisiin asioihin, kuten pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja Ylen väliseen kohuun.

Yleisö ja toimittajat saavat vain ne tiedot, joista Yle itse suostuu tiedottamaan tai jotka muu media saa selville omien tietolähteidensä kautta.

Lain mukaan Yle on eduskunnan alainen valtakunnallinen viestintäyhtiö. Sen korkein päättävä elin on hallintoneuvosto, jonka kokoonpanosta päättää eduskunta.

Lain mukaan hallintoneuvoston jäseniksi on valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä sekä elinkeino- ja talouselämää tuntevia ja eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä.

Käytännössä hallintoneuvostossa istuu 21 poliitikkoa, jotka ovat kansanedustajia. Hallintoneuvostoa johtaa perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä.

Kansanedustajat päättävät hallintoneuvostosta, joka nimittää hallituksen, joka nimittää Ylen journalistisen johdon.

Hallintoneuvoston yksi tehtävä valita Ylen hallitus ja hallituksen puheenjohtaja sekä määrätä hallituksen jäsenten palkkio.

Hallituksen yksi tehtävä taas on valita yhtiön toimitusjohtaja sekä vahvistaa hänen palkkansa. Nyt toimitusjohtajana työskentelee entinen Nokia-pomo Lauri Kivinen.

Ylen hallitukseen kuuluvat Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson, joka toimii puheenjohtajana, viestintäjohtaja Carina Geber-Teir, Tampereen yliopiston viestinnän ja media yksikön johtaja Heikki Hellman, toimitusjohtaja Jussi Karinen, professori Laura Kolbe, toimitusjohtaja Kirsi-Marja Laitinen ja senior partner Ilkka Wäck. Henkilöstön edustaja on toimittaja Arto Nieminen.

Yleisradion hallituksen tehtävä on myös valita vastaava päätoimittaja. Nyt tehtävää hoitaa Atte Jääskeläinen, ja hänellä on kohusta huolimatta Ylen hallituksen ”täysi luottamus”.

Yleisradion ylin päättävä elin on hallintoneuvosto. Kuva Yle

Yleisradiossa valta on siis käytännössä ”kansalla”, koska kansanedustajat päättävät hallintoneuvostosta, joka nimittää hallituksen, joka puolestaan nimittää Ylen journalistisen johdon.

Journalistinen johto ja sen valinnat ovat se osa Yleä, joka näkyy yleisölle eli meille Ylen palvelujen käyttäjille. Vastaava päätoimittaja tekee joka päivä journalistisia valintoja, joista voi olla monta eri mieltä. Jokin valinta on kuitenkin aina tehtävä.

Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen valtaa Ylessä on viime vuosina lisätty. Hänen vastuullaan on uutis- ja ajankohtaisohjelmat, urheilu ja Ylen maakuntien journalistinen toiminta.

Ensi vuoden alusta Jääskeläisen vastuulle siirtyy myös Yle.fi-verkkoetusivu, ja joitakin kokonaisia ohjelmia muualta yhtiöstä siirtyy uutis- ja ajankohtaisohjelmiin, joita Jääskeläinen johtaa.

Keskitetyllä vallalla todennäköisesti pyritään yksinkertaistamaan Ylen organisaatiorakennetta ja säästämään henkilöstökustannuksissa. Keskitetty valta voi kuitenkin moniäänisessä toimituksessa johtaa myös ongelmiin ja ristiriitoihin.

Ylen tehtävä on tukea demokratiaa tarjoamalla monipuolisia tietoja.

Ongelmallisena tilanne näyttäytyy silloin, kun vallassa olevien ja vallan vahtikoirien roolit menevät sekaisin.

Suomen Kuvalehti uutisoi 14. joulukuuta, että Ylen toimittajilta alettiin niin kutsutun lautakasakohun seurauksena vaatia ”poliitikkojen ja poliittisten aiheiden aiempaa hienovaraisempaa” käsittelyä.

Silloiseen pääministeri Matti Vanhaseen (kesk) liitetty lautakasakohu alkoi vuonna 2009, ja Jääskeläinen oli jo tuolloin vastaava päätoimittaja. Jääskeläisellä on myös poliittista taustaa keskustanuorista.

Meneillään olevan kohun aikana journalististen näkemyserojen vuoksi eronnut tutkiva toimittaja Jussi Eronen sanoi Suomen Kuvalehdelle, että vastaava päätoimittaja Jääskeläinen suhtautuu ylivarovaisesti poliitikkoja ja korkeimpia vallankäyttäjiä koskevaan uutisointiin.

Nyt voikin perustellusti kysyä, kenen asialla Yleisradio oikein on ja kuka oikeasti johtaa ja valvoo ”koko kansan radiota”? Käytännössä tilanne on siis se, että kansanedustajat valvovat Yleä, joka mahdollisesti kohtelee päättäjiä silkkihansikkain.

Toteutuuko siis Ylen perustehtävä? Lain mukaan Ylen tehtävä on tukea demokratiaa tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Ylen hallitus linjasikin 14. joulukuuta kokouksessaan, että vastaisuudessa Ylen hallitus seuraa ”nykyistä tiiviimmin” mahdollisia journalismiin kohdistuvia painostus- tai vaikutusyrityksiä.