Yhteisvastuukeräys kertoo tuottaneensa yli kaksi miljoonaa, mutta avustuksiin päätyy vähemmän – ”Viestintäämme pitää kehittää”
Kun varat luovutettiin presidentille, Kirkkopalvelut ry kertoi vain tuoton. Sitä ei mainittu, että kolmannes rahasta menee kuluihin.
Yhteisvastuukeräys järjestettiin jo toista vuotta peräkkäin koronaolosuhteissa. Ennen pandemiaa keräyksen tuotoksi raportoitiin useana vuonna keskimäärin kolme miljoonaa euroa. Vuosina 2020 ja 2021 keräystuotto on pudonnut kolmanneksen aiemmasta.
Yhteisvastuukeräyksen järjestää seurakuntien palvelujärjestö Kirkkopalvelut ry. Yhdistyksen jäseniä ovat seurakunnat sekä kirkolliset järjestöt ja säätiöt, kuten Lähetysseura, Suomen Partiolaiset ja diakonissalaitosten säätiöt.
Korona-aikana tuotto on luovutettu lähettämällä kirje keräystä suojelevalle tasavallan presidentille.
Kirjeessä kerrotaan vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuottaneen yhteensä 2 010 249,53 euroa.
Nyt keräyksen teemana oli ikäihmisten taloudellinen ahdinko. Apu luvataan välittää sen tarvitsijoille Kirkon Ulkomaanavun, Kirkon Diakoniarahaston, seurakuntien sekä ”kansanopistojen yhteistyöverkoston” kautta.
Kirjeen ovat allekirjoittaneet Tampereen piispa Matti Repo ja Kirkkopalvelut ry:n johtaja Ilkka Mattila.
Keräyskustannuksista ja tarkemmasta rahanjaosta kirjeessä ei kerrota.
Olisi helppo saada se käsitys, että ikäihmisten auttamiseen Suomessa ja maailmalla käytetään nyt kaksi miljoonaa euroa. Näin ei kuitenkaan ole.
Presidentille luovutetulla ja julkisuuteen raportoidulla kahden miljoonan euron keräystuotolla Kirkkopalvelut tarkoittaa keräyksen kokonaistuottoja. Ennen kuin rahaa jaetaan, summasta vähennetään keräyksen kulut.
Kirkkopalveluista kerrotaan, että kokonaiskulut eivät vielä ole tarkasti selvillä. Varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast arvioi kuitenkin keräyskulujen kasvaneen edellisestä vuodesta.
Vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta kuluihin meni noin 625 000 euroa.
Kilgast selittää kulujen kasvua kampanjan raportointiajan pidentymisellä.
”Uuden rahankeräyslain aikana keräyskausi on kalenterivuosi. Vuodelle 2021 kohdistuu siksi henkilöstökuluja ja kampanjan kuluja 16 kuukaudelta.”
Aiemmin Yhteisvastuukeräys aloitettiin syyskuussa ja se päättyi elokuussa. Vanhan käytännön mukaan vuoden 2021 keräys olisi päättynyt jo syksyllä 2021. Nyt kampanjaa jatkettiin vuoden loppuun saakka, ja sen kuluihin lasketaan myös syys–joulukuun 2021 henkilöstökuluja ja kampanjan muita menoja.
Miksi tiedotteessa keskitytään kokonaistuottoon eikä kuluista ei kerrota mitään?
”Hyvä kysymys. On eroja siinä, miten ne kulut lasketaan. Erilaisissa järjestöissä on erilaisia tapoja laskea näitä.”
Rahanjaon aika on vasta kesällä, kun keräyskulut on laskettu, tilintarkastettu ja raportoitu Poliisihallitukselle.
Saadakseen käsityksen keräyskustannuksista, Suomen Kuvalehti pyysi Poliisihallituksesta edellisen, vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tiedot. Sen teemana oli vanhemmuuden tukeminen.
Kampanjan kokonaistuotoksi ilmoitettiin 1 995 818 euroa.
Lähes puoli miljoonaa euroa oli kilahtanut konkreettisesti lippaisiin ja yli 200 000 suoraan pankkitilille. Perinteisillä ovelta ovelle kiertävillä listakeräyksillä saatiin yli 200 000 euroa. Lahjoituksiakin tuli yli 200 000 euroa.
Tuotemyynnistä ja tapahtumista saatiin lähes puoli miljoonaa euroa. Yhteisvastuulle kerätyt kirkkokolehdit vuonna 2020 tuottivat yli 200 000 euroa.
Kaksi miljoonaa euroa tuottaneen kampanjan kulut olivat noin 625 000 euroa. Koronapandemia näkyi tässäkin. Pandemian aikana suomalaisten järjestöille antamien lahjoitusten määrä on ollut selvästi aiempaa pienempi. Keräyskustannuksia koronan aikana ei kuitenkaan ole onnistuttu alentamaan vastaavasti.
Vuoden 2020 suurimpia kulueriä olivat keräyksen suunnittelukulut, yli 100 000 euroa, henkilöstökulut, noin 175 000 euroa, sekä markkinointi- ja mainoskulut, yli 200 000 euroa.
Kaikkien kulujen jälkeen keräyskohteisiin käytettäväksi jäi noin kaksi kolmasosaa keräystuotosta, 1 371 173,26 euroa.
Miksi seurakunnille annettava 20 prosentin osuus on merkittävästi suurempi kuin järjestöjen yhteenlaskettu 20 prosenttia?
Kirkkopalvelut on ilmoittanut Poliisihallitukselle, että se jakaa vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tuoton seuraavasti:
Kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun menee Kirkon Ulkomaanavun kautta 60 prosenttia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry saavat kumpikin 10 prosenttia ja rahaa keränneet seurakunnat 20 prosenttia.
Ensimmäisenä rahasta palautettiin keräykseen osallistuneille seurakunnille 330 000 euroa käytettäväksi seurakuntien omassa diakoniatyössä. Seurakunnat saivat rahaa keräämiensä tuottojen suhteessa.
Kun seurakuntien osuus oli vähennetty, jaettavaa oli vielä noin miljoona euroa.
Kirkon Ulkomaanavun saama 60 prosentin osuus tuotosta oli 745 000 euroa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry saivat noin 124 000 euroa kumpikin.
Seurakunnille palautettu 330 000 euroa on paljon enemmän kuin kahden järjestön yhteensä saama vajaat 250 000 euroa.
Miksi seurakunnille annettava 20 prosentin osuus on merkittävästi suurempi kuin järjestöjen yhteenlaskettu 20 prosenttia?
”Se riippuu siitä, otetaanko se brutosta vai netosta”, selittää Eija Kilgast, mutta kertoo, ettei tunne yksityiskohtia siitä, miten laskentatapaan on aikoinaan päädytty. Hänen mukaansa seurakunnille koituu keräyksen toteuttamisesta kuluja, jotka huomioidaan laskelmassa.
Tarkempi vastaus löytyy Poliisihallitukselta saadusta Yhteisvastuukeräyksen tilityslaskelmasta.
”Valtakunnalliset kulut kohdentuvat tuotonjaon mukaisessa suhteessa muihin paitsi seurakuntien osuuteen”, laskelmassa kerrotaan. Valtakunnallisia kuluja ovat muun muassa markkinoinnin ja mainonnan kulut sekä henkilöstökulut Kirkkopalveluissa.
Eikö tässä synny väärä kuva avustuksen määrästä?
”Se on hyvä kysymys”, vastaa Kirkkopalveluiden kehitysjohtaja Hannu Harri.
”Tämä on sama kysymys kaikilla muillakin rahankerääjillä. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tätä pitäisi selkeyttää. Havahduin tähän itsekin ensimmäistä kertaa nyt, kun kirjettä presidentille laadittiin. Myös viestintäämme pitää kehittää.”
Miten tehokasta auttamista tämä lopulta on?
”Yhteisvastuulla on kolme tavoitetta. Varainkeruu on näistä yksi. Toinen, ja ihan yhtä tärkeä, on se, että Yhteisvastuu on vaikuttamiskampanja.”
Esimerkiksi Harri nostaa vuoden 2014 Yhteisvastuukampanjan. Teemalla Lahjoita hyvä kuolema kampanjoitiin saattohoidon puolesta.
”Se herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja jopa eduskunta-aloitteita.”
Kolmas Yhteisvastuukeräyksen tavoite on tukea seurakuntien vapaaehtoistoimintaa.
”Tämä on koko seurakunnan toiminnallista aktivointia. Mehän on puhuttu lähimmäisenrakkauden kansanliikkeestä.”
Nyt presidentille luovutetusta vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta Kirkon Ulkomaanapu saa aiempien vuosien tapaan 60 prosenttia. Myös seurakuntien osuus on ennallaan.
Kotimaisia yhteistyökumppaneita oli kaksi.
Tuotosta 10 prosenttia annetaan Kirkon diakoniarahastolle ”ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen”, kerrotaan tiedotteessa.
Keräyksen toinen kotimainen kumppani on ”STEP-koulutuksen kokoama kansanopistoverkosto”. Se toteuttaa syksystä 2022 alkaen ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina.
STEP-koulutus tunnettiin aiemmin nimellä Seurakuntaopisto. Sen omistaa Kirkkopalvelut ry. Käytännössä Yhteisvastuu -keräyksen toinen kotimainen kumppani on siis Kirkkopalvelut itse.
Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 6. helmikuuta avajaisjumalanpalveluksella Lapuan tuomiokirkossa. Yleisradio välittää jumalanpalveluksen sekä televisiossa että radiossa. Samassa messussa vihitään virkaan Lapuan uusi piispa Matti Salomäki.
Kirkon Ulkomaanapu ja seurakunnat saavat osuutensa aiempien vuosien tapaan. Kotimainen yhteistyökumppani on kirkon palvelujärjestö Lasten ja nuorten keskus. Sen toimitusjohtaja Sami Ojala on myös Kirkkopalveluiden hallituksen jäsen.
Tänä vuonna keräyksellä tuetaan pitkittyneen korona-ajan seurauksista kärsineitä lapsia ja nuoria Suomessa ja ulkomailla. Kolehtipuheen pitää keräyksen tämänvuotinen vastuupiispa, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.
Viikko Yhteisvastuukeräyksen aloituksen jälkeen 12. helmikuuta TV1 esittää jumalanpalveluspaikalla uusintana Yhteisvastuukeräyksen juhlamessun Turun tuomiokirkosta helmikuulta 2020.