Ydinvoiman vastustaminen synnytti puolueen, mutta ehdottomuus on väistynyt – Vihreää valoa jatkoluville

Puheenjohtajan sijaisen Maria Ohisalon mukaan uudet ydinvoimalat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa liian hidas ratkaisu.
Kotimaa 23.10.2018 11:48
Paineastian kansi Olkiluodon ydinvoimalassa (OL 1) vuosihuoltopäivänä Eurajoella 29. toukokuuta 2018. ... The Olkiluoto Nuclear Power Plant unit OL 1 pictured during the yearly maintenance day in Eurajoki, Western Finland, May 29, 2018. In the pic: The deck of the pressure container. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Paineastian kansi Olkiluodon ydinvoimalassa (OL 1) vuosihuoltopäivänä toukokuussa 2018. © Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ydinvoima puhuttaa kevään eduskuntavaaleihin valmistautuvassa Suomessa, joka hakee suuntaa päästöjen vähentämiselle.

Huomio kohdistuu erityisesti vihreisiin, jonka perustamisen yhtenä kimmokkeena oli aikanaan tiukka ydinvoiman vastustaminen. Tarvitaanko ydinvoimaa apuna fossiilitalouden kuoppaamiseksi vai onko se ajan- ja rahanhukkaa?

Vihreät sanoo uusille ydinvoimaloille edelleen ei, mutta jo rakennetuille laitoksille se näyttää vihreää valoa.

”Toisin kuin Saksassa, emme ole vaatineet nykyisten ydinvoimaloiden ennenaikaista sulkemista”, sanoo kansanedustaja Satu Hassi.

Saksa päätti luopua ydinvoimasta kokonaan Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen vuonna 2011, ja sulki välittömästi seitsemän toiminnassa olevaa voimalaa.

Ydinvoimaa on korvattu tuulella ja auringolla, mutta myös halvalla ruskohiilellä. Noin kolmasosa Saksan sähköstä tuotetaan hiilellä, vajaat 40 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä.

Vihreät on rakentanut energiavisionsa kahden vuosikymmenen päähän, vuoteen 2035 asti. Puheenjohtajan sijainen Maria Ohisalo sanoo, että ydinvoimalla on rooli visiossa loppuun saakka.

”Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on realistista olettaa, että ydinvoima on yhä tuolloin osa Suomen energiantuotantoa. Ydinvoimasta voidaan luopua vasta, kun niin tehtäessä ei lisätä päästöjä.”

 

Tulevalla vaalikaudella käsiteltäneen ainakin Loviisan kahden nykyisen voimalaitoksen jatkolupia. Ensimmäisen reaktorin käyttölupa on voimassa vuoteen 2027, toisen vuoteen 2030 saakka.

Fortumin omistamat Loviisan voimalat kattoivat viime vuonna 13 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta.

Vihreät tekee lopullisen päätöksen Loviisan kohtalosta vasta siinä vaiheessa, kun jatkolupa saadaan käsittelyyn. Lähtökohtaisesti suhtautuminen on puolueen sisällä myönteinen.

”Aiemmissa vastaavissa tapauksissa olemme olleet käyttöiän pitkittämisen kannalla, kunhan Säteilyturvakeskus on todennut hankkeen turvalliseksi”, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Teoriassa ydinvoimaloiden käyttöikää on mahdollista jatkaa loputtomiin, mutta voimaloiden vanhetessa remontin kustannukset ylittävät lopulta hyödyt. Viime vuosina energiayhtiö Fortum on investoinut Loviisan ydinvoimaloiden kunnossapitoon noin sata miljoonaa euroa vuodessa.

Hassin mukaan nykyisten laitosten käyttöikää voidaan jatkaa niin kauan, kun se on turvallista ja kustannustehokasta. Nykyisten voimaloiden perusinvestoinnit on jo tehty, eikä niitä kannata heittää hukkaan.

”Jos käyttöikää voidaan lisäinvestoinneilla pidentää, se ei ole tähän asti aiheuttanut vihreissä vastarintaa, ja tuskin jatkossakaan.”

 

Ydinvoima on ajanut vihreät ulos hallituksesta jo kahdesti. Viimeksi näin kävi vuonna 2014, kun Alexander Stubbin (kok) hallitus päätti antaa luvan Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiselle.

Raja kulkee edelleen uusien voimaloiden rakentamisessa. Vuosikymmenen alussa pöydälle jäänyt Loviisan kolmas reaktori ei saa puolueelta kannatusta.

”Vihreiden kanta on selvä: emme halua lisää hitaita ja ongelmallisia ydinvoimahankkeita”, Ohisalo toteaa.

Hänen mukaansa uusista ydinvoimaloista on ollut viime vuosikymmeninä pelkästään huonoja kokemuksia. 2000-luvulta lähtien hallitus on antanut luvan kolmelle uudelle ydinvoimahankkeelle, joista pisimmällä on tällä hetkellä Olkiluodon kolmas reaktori.

Hanke on jo kymmenen vuotta myöhässä ja kustannukset ovat paisuneet kolminkertaisiksi.

Olkiluodon neljäs reaktori kuopattiin kolme vuotta sitten edellisen hankkeen viivästyttyä pahasti. Fennovoiman Hanhikivi 1 ei ole saanut hoidettua edes rakennuslupapapereitaan kuntoon, vaikka hanke sai hallituksen hyväksynnän jo kahdeksan vuotta sitten.

Nykyisellä teknologialla ja turvallisuusvaatimuksilla voimaloiden rakentaminen kestää Ohisalon mukaan liian pitkään.

”Ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat jo seuraavat 10–15 vuotta, joten uudet voimalat ovat auttamattomasti myöhässä.”

Kun Suomi siirtyy fossiilitaloudesta uusiutuviin energiamuotoihin, ydinvoimaa tarvitaan paikkaamaan hiilen, öljyn ja maakaasun tuottamaa energiaa.

Ohisalon mielestä ydinvoimalla ei ole edes siirtymäkauden ratkaisuna merkittävää roolia. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n tuore raportti arvioi, että uusiutuvien energiamuotojen osuus kasvaa vuoteen 2050 mennessä yli 60 prosenttiin. Ydinvoiman rooli pysyttelee marginaalisena, reilussa neljässä prosentissa.

”Olkiluodon kolmannen reaktorin käyttöikä jatkuu vuoteen 2080 asti. Se riittää kattamaan siirtymäajan tarpeen yhdessä muiden jo olemassa olevien voimaloiden kanssa”, Ohisalo sanoo.

”Keskustelua pienistä reaktoreista käytiin jo 80-luvulla, mutta mikään firma ei myy sellaista vieläkään.”

Hassin mukaan uudet ydinvoimahankkeet kaatuvat hitautensa lisäksi myös kustannuksiin: uusiutuvan energian ratkaisuista on tullut niin edullisia, ettei ydinvoima kamppaile niiden kanssa enää edes hinnallaan.

Ketterämpää ydinvoimarakentamista edustavat pienet modulaariset reaktorit, jotka ovat teholtaan alle kolmanneksen suuriin, yli tuhannen megawatin ydinvoimaloihin verrattuna. Pienet reaktorit voitaisiin rakentaa sarjatuotantona tehtaissa, jolloin ne valmistuisivat nopeammin ja alhaisimmilla kustannuksilla.

Pienistä reaktoreista on puhuttu pian neljän vuosikymmenen ajan, ja juuri se on Hassin mukaan niiden ongelma.

”Keskustelua käytiin jo 80-luvulla, mutta mikään firma ei myy sellaista vieläkään. En toivo Suomen lähtevän jälleen uuden reaktoriprototyypin koekaniiniksi, sillä riskinä on aikataulujen venyminen ja kustannusten kasvu”, Hassi sanoo.

Mikkonen on samaa mieltä.

”Meillä ei ole aikaa odottaa ratkaisuja, jotka ovat vasta tutkimus- ja kehitysvaiheessa.”

 

Ydinvoima on noussut keskusteluun vahvemmin sen jälkeen, kun IPCC julkisti tuoreen ilmastoraporttinsa lokakuussa. Ilmaston lämpeneminen on raportin mukaan pysäytettävä entistä nopeammin, ja päästöt on painettava nollaan aiempaa kireämmällä aikataululla.

Vihreät kertovat olevansa avoimia keskustelulle.

”Valtuustoon valittiin vihreiden edustaja, joka nimenomaan mainosti itseään ydinvoiman kannattajana”, Hassi sanoo.

Kyseessä on Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne, joka on valmis myöntämään lupia myös uusille ydinvoimahankkeille. Harjanne kertoi elokuun lopussa Ylelle, että ydinvoiman kannatus on puolueessa lisääntynyt.

Harjanteen mukaan yhä suurempi joukko on havahtunut siihen, ettei ilmastonmuutoksesta selvitä ilman ydinvoimaa. Toisaalta ydinvoiman vastustaminen on osalle vihreistä tärkein syy puolueen kannattamiselle.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikkonen ei ole huomannut, että puolue olisi viime aikoina kallistunut aiempaa voimakkaammin ydinvoiman kannalle.

”Ydinvoima on noussut suomalaisten keskusteluissa vahvaan asemaan, sillä nyt mietitään keinoja päästä eroon fossiilitaloudesta. Vihreissä kuitenkin nähdään, että uusiutuvat energiamuodot ovat tässä ydinvoimaa tehokkaampi ja kestävämpi ratkaisu.”