Ydinvoiman vastustaminen synnytti puolueen, mutta ehdottomuus on väistynyt – Vihreää valoa jatkoluville
Paineastian kansi Olkiluodon ydinvoimalassa (OL 1) vuosihuoltopäivänä toukokuussa 2018. © Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Ydinvoima puhuttaa kevään eduskuntavaaleihin valmistautuvassa Suomessa, joka hakee suuntaa päästöjen vähentämiselle.
Huomio kohdistuu erityisesti vihreisiin, jonka perustamisen yhtenä kimmokkeena oli aikanaan tiukka ydinvoiman vastustaminen. Tarvitaanko ydinvoimaa apuna fossiilitalouden kuoppaamiseksi vai onko se ajan- ja rahanhukkaa?
Vihreät sanoo uusille ydinvoimaloille edelleen ei, mutta jo rakennetuille laitoksille se näyttää vihreää valoa.
”Toisin kuin Saksassa, emme ole vaatineet nykyisten ydinvoimaloiden ennenaikaista sulkemista”, sanoo kansanedustaja Satu Hassi.
Saksa päätti luopua ydinvoimasta kokonaan Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen vuonna 2011, ja sulki välittömästi seitsemän toiminnassa olevaa voimalaa.
Ydinvoimaa on korvattu tuulella ja auringolla, mutta myös halvalla ruskohiilellä. Noin kolmasosa Saksan sähköstä tuotetaan hiilellä, vajaat 40 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä.
Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista
Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.
