Jos ydinvoimalaa ei tulekaan? – Pyhäjoella ei ole varasuunnitelmaa, niemeä on myllätty ja rakennettu

Ydinvoimakisan hävinneessä Simossa ydinvoimalaton kaava on viimein valmistumassa.
Kotimaa 27.1.2017 07:29
Fennovoiman uusi koulutuskeskus Hanhikivenniemellä Pyhäjoella 7. marraskuuta 2016.
Fennovoiman uusi koulutuskeskus Hanhikivenniemellä Pyhäjoella 7. marraskuuta 2016. © TIMO HEIKKALA / Lehtikuva

Pyhäjoen päättäjien mukaan kunnalla ei ole vaihtoehtoisia suunnitelmia sen varalle, että Fennovoiman ydinvoimala ei toteutuisikaan.

”Ei ole mitään varasuunnitelmia aikomus tehdäkään. On luotettu, että hanke etenee aina seuraavaan vaiheeseen, ja näinhän se on aina tehnyt, vaikka toki tiettyjä vaikeuksia on ollut”, sanoo Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen.

Näin kertovat myös kunnanvaltuutetut kokoomuksen Raino Peltoniemi ja vasemmistoliiton Matti Nousiainen. Peltoniemi on kannattanut hanketta alusta asti, Nousiainen vastustanut.

Ydinvoimalan rakentamisluvan olisi tarkoitus tulla valmiiksi vuonna 2018, mikäli SF Voimaosakeyhtiö saa toimitettua kaikki paperit viranomaisille ja nämä vakuuttuvat siitä, että vakavat turvallisuuspulmat ovat taakse jäänyttä elämää. Voimala valmistuisi vuonna 2024.

Vuonna 2016 Fennovoima oli myrskyn silmässä nimenomaan turvallisuusasioiden vuoksi.

Elokuussa Yle kertoi hankkeeseen liittyvistä puutteista ja työntekijöiden painostuksesta. Syyskuussa paljastui, että Fennovoiman emoyhtiö Voimaosakeyhtiö SF oli antanut potkut johtajalle, joka oli kertonut Säteilyturvakeskukselle voimalahankkeen turvallisuushuolista.

Tapahtumien perusteella elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) uhkasi, että hanke jää ilman rakentamislupaa, jos turvallisuusasioissa ei tapahdu kohennusta.

Yhtiö sanoi ottavansa uhkauksen vakavasti.

Marraskuussa Rehn epäili, että Fennovoiman tulee olemaan vaikea pysyä aikataulussa. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Fennovoima oli toimittanut Säteilyturvakeskukselle nipun turvallisuusdokumentteja arvioitavaksi lähes vuoden myöhässä.

”Rakentamislupa on se vaihe, joka kaiken sitten laukaisee liikkeelle.”

Vaikka rakentamislupa vielä puuttuukin, Pyhäjoen Hanhikivenniemellä on tehty jo huomattavan suuria rakennustöitä voimalaa varten. Esimerkiksi uudet, hienot pyörätiet johtavat Hanhikivenniemeen sekä Pyhäjoen että Raahen suunnasta.

Valtatieltä 8 vie myös uusi, leveä ja asvaltoitu autotie niemelle, joka vielä vuosikymmen sitten oli vain yksi syrjäinen, toki luonnoltaan upea paikka.

Fennovoiman rakentamislupa on kuitenkin Pyhäjoen kunnan kannalta melkoinen paperi. Isot hankkeet ovat siitä riippuvaisia, kertoo kunnanjohtaja Soronen.

Esimerkiksi Pyhäjoen keskustan ja Hanhikiven väliin jäävällä Ollinmäen teollisuusalueella 55 tontista reilut 30 on varattu yrityksille.

”Mutta eiväthän yritykset rakenna, ellei niillä ole bisnestä. Rakentamislupa on se vaihe, joka kaiken sitten laukaisee liikkeelle”, Soronen sanoo.

Ollinmäen kaavoitus irrotettiin varta vasten muusta kaavatyöstä muutama vuosi sitten, koska se haluttiin saada samaan vauhtiin ydinvoimalan rakennustyön kanssa. Ollinmäkeen on kaavoitettu myös asuinalue tuhannelle ydinvoimalan rakentajalle.

”Tästä on sovittu Fennovoiman kanssa. Mutta vielä siellä ei asu ketään”, Soronen sanoo.

Ollinmäessä on  jo sata työpaikkaa. Sinne on suunnitteilla esimerkiksi 4000 neliön liikekeskus. Jos ydinvoimala toteutuu, kunnanjohtajan mukaan työpaikkojen määrä kolminkertaistuu.

Oulun seudulla on ollut äskettäin Fennovoiman julkisuuskampanja, jossa yhtiön nuoret työntekijät kertovat tuovansa seudulle työtä.

 

Fennovoima-hanke on vuodesta toiseen seilannut pahassa vastatuulessa.

Vaikeudet alkoivat syksyllä 2012, kun saksalainen EON vetäytyi Fennovoimasta. 2013 tilalle löydetty venäläinen laitetoimittaja Rosatom Overseas ei ole missään vaiheessa herättänyt erityisen suurta luottamusta yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kova kolaus Fennovoiman maineelle oli myös kesän 2015 sekoilu niin sanotun kotimaisen omistuksen kanssa. Omistajakandidaatiksi löytyneen kroatialaisen Migrit Solarna -yhtiön, jonka jäljet johtivatkin Venäjälle.

Hankkeen pelastivat täpärästi uudet osakkaat, Fortum etunenässä. Vanha osakas Outokumpu kasvatti omistustaan.

Voimalahanke on toistaiseksi maksanut 300 miljoonaa, SF Voimaosakeyhtiöstä kerrotaan. Yhtiön viestinnän mukaan raha on käytetty ”pääosin organisaation kehittämiseen sekä laitospaikan ja hankkeen valmisteleviin töihin”.

Valio on yrittänyt päästä eroon osuudestaan, samoin Kuopion Energia, turhaan.

Omistuksen kasassa pitäminenkin voi vielä tuottaa Fennovoimalle ongelmia. Tammikuun alussa välimiesoikeus päätti, että Keskon tytäryhtiö Kestra saa irtaantua hankkeesta. SF Voimaosakeyhtiö olisi halunnut pitää Keskon väkisin mukana.

Samassa rytäkässä muutkin osakkaat heräilivät. Valio kertoi uutistoimisto Reutersille, että se tulee mahdollisesti ”arvioimaan tilannetta uudelleen”. Valio on yrittänyt päästä eroon omasta 1,4 prosentin osuudestaan.

Samaa on yrittänyt myös Kuopion Energia, turhaan. Kukaan ei halua osakkeita.

Omistajista Kaakon Energia, Rauman Energia ja Lahti Energia kertovat Suomen Kuvalehdelle, että ne eivät harkitse hankkeesta vetäytymistä.

Helsingin Sanomat kertoi taannoin, että Helsingin ja Vantaan vihreät yrittävät yhteistuumin saada Vantaan Energian irtaantumaan hankkeesta. Vantaan Energian omistavat Helsinki ja Vantaa.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari oli sitä mieltä, että nykyisille osakkaille saattaa koitua jopa satojen miljoonien lisävastuut Keskon tammikuussa varmistuneen vetäytymisen myötä.

 

On epäselvää, mitä Hanhikivenniemelle tapahtuisi, jos ydinvoimalahanke ei toteutuisi.

Keksittäisiinpä niemelle, johon hienot uudet pyörätiet vievät, mikä tarkoitus hyvänsä, jatkosuunnitelma vaatisi kaavamuutoksen. Se lähtisi uudesta vaihemaakuntakaavasta, jonka laatii maakuntaliitto.

”Aika nopeasti sellainen voisi syntyä, ehkä vuodessa, ilman valituksia”, sanoo yksikön päällikkö Eero Melantie Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Maakuntakaavaa seuraisivat sitten uusi yleiskaava ja asemakaava.

Alun perin ydinvoimalasta kilpaili Pyhäjoen kanssa toinen Perämeren rannikon kunta, Simo. Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011 valinneensa ydinvoimalan sijoituspaikaksi Pyhäjoen.

Myös Simoon oli jo valmiiksi kaavoitettu alue voimalaa varten. Se oli Karsikonniemessä, johon vasta nyt ollaan saamassa ensimmäinen ydinvoimalasta vapaa kaava. Kunnasta kerrotaan, että yleiskaavaluonnos on valmis ja Karsikonniemen kaava valmistunee tänä vuonna.

Sen jälkeen ydinvoima-aikeet ovat Simon osalta virallisesti historiaa.

Arvokasta luontoa on myös säilynyt rakennustöistä huolimatta.

Itse asiassa Hanhikivenniemen uusiokäyttö ei olisi Pyhäjoen kunnan asia, jos ydinvoimalaa ei tulisikaan. Se olisi SF Voimaosakeyhtiön (SFV) päätäntävallassa.

”Omistaja päättää tietysti, mitä se haluaa maa-alueilleen tehdä”, Eero Melantie sanoo.

SFV omistaa Hanhikivenniemen, josta se on hankkinut myös joukon mökkitontteja itselleen. Mökeistä ainakin suurin osa on tiettävästi jo purettu.

Hanhikivenniemen myllerrys jatkuu – ja iso osa on jo myllerretty. Melantien mukaan noin 500 hehtaarin niemeltä on nyt hakattu 185 hehtaaria metsää. Alue on osittain muutettu ja muutetaan teollisuusalueeksi, mikäli ydinvoimala rakennetaan.

Mutta Melantien mukaan Hanhikivenniemen alkuperäistä luontoa on myös säästynyt.

”Esimerkiksi niemen pohjoisrannan luonnonsuojelualueet ovat edelleen olemassa.”

Hanhikivenniemen luonto on hieno, ja niemellä on yksityisiä suojelualueita, jotka ovat voimassa sittenkin, jos ydinvoimala rakennetaan.

Konsulttiyhtiö Pöyryn muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan alueella esiintyy edustavasti monenlaista merestä kohoavan maan luontoa, mukaan lukien viisi uhanalaista kasvilajia.

EU:n uhanalaiseksi luokittelemista luontotyypeistä Hanhikivenniemellä on esimerkiksi maankohoamisrannikon luonnontilaisia metsiä.

Merestä kohoaa maata, johon syntyy ensin kosteaa niittyä, sitten suota tai lehtoa ja lopulta kuusikkoa. Viimeistä vaihetta lukuunottamatta näitä kaikkia löytyy Hanhikivenniemeltä.

”Myös se itse Hanhikivi, valtava siirtolohkare, on edelleen siellä”, Melantie kertoo.

 

Juttu on julkaistu 27.1. kello 7.29 ja sitä on päivitetty kello 16.28: Korjattu virheellinen sana rakennuslupa rakentamisluvaksi. Päivitetty 20.22: Poistettu virheellinen tieto, että  työ- ja elinkeinoministeriö olisi löytänyt Migrit Solarna -yhtiön ostajakandidaatiksi.