Voiko maahanmuuttaja kotoutua puolen vuoden pätkissä?

Yli 20 vuotta maahanmuuttajia kouluttanut ihmettelee hallituksen aikeita: "Ei kannusta esimerkiksi suomen kielen opiskeluun."

oleskelulupa
Teksti
Elina Järvinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Voiko maahanmuuttaja kotiutua Suomeen, jos hänen oleskelulupansa saatetaan milloin tahansa peruuttaa? Onko tulijalla motivaatiota opiskella suomea, hankkia koulutusta, etsiä työpaikkaa?

Hallitus julkaisi 8. joulukuuta listan toimista, joilla se aikoo puuttua hallitsemattomaan turvapaikkatilanteeseen. Suomeen tulee tänä vuonna noin 35 000 turvapaikanhakijaa.

Yksi hallituksen tavoitteista on se, että turvapaikan saaneet kotoutetaan tehokkaasti. Mutta yksi toimenpiteistä taas se, että oleskeluluvat ovat määräaikaisia. Vaikka lupa olisi nimellisesti pysyvä, se tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Jos todetaan, että lähtömaan turvallisuustilanne on parantunut, oleskelulupa voidaan peruuttaa.

Maahanmuuttaja voi siis suunnitella tulevaisuuttaan puoli vuotta kerrallaan.

 

Projektipäällikkö Auli Härkönen on kouluttanut maahanmuuttajia sekä suunnitellut ja johtanut koulutusta yhteensä yli 20 vuotta. Hänen työpaikkansa on Ami-säätiö, Amiedu, pääkaupunkiseudun kuntien perustama aikuiskoulutuskeskus.

Härkönen ihmettelee hallituksen aikomusta.

”Kotoutuminen on pitkä prosessi, ja siinä täytyy olla jatkuvuutta. Ihmisillä pitää olla näkemys siitä, mitä kannattaa tavoitella ja mihin tämä voi parhaimmillaan johtaa”, hän sanoo.

”Pätkittäinen tilanteen uudelleentarkistaminen on siinä mielessä aika haasteellista ja vie resursseja.”

Härkönen pelkää, että tulijoiden motivaatio esimerkiksi kielen opiskeluun laskee.

”Monessa tapauksessa se ei varmasti hirveän paljon innosta.”

Amiedu on viitisen vuotta räätälöinyt maahanmuuttajille niin sanottua ammatillista kotoutumiskoulutusta. Se tarkoittaa sitä, että perinteiseen kotoutumiskoulutukseen – kielen opiskeluun, yhteiskunta- ja kulttuuritaitoihin sekä työharjoitteluun – on liitetty ammatillista koulutusta.

Tavallinen kotoutumiskoulutus kestää noin vuoden. Sen jälkeen maahanmuuttaja voi hakea ammattiin tähtäävää opiskelupaikkaa. Aikaa kuitenkin kuluu: paikkaa kotoutumiskoulutukseen pitää pääkaupunkiseudulla odottaa puolisen vuotta ja jatko-opiskelupaikkaakin yleensä jonkin aikaa.

”Prosessi pitkittyy”, Härkönen sanoo.

 

Amiedun koulutuksen ”viisaus” on siinä, että opiskelujakson jälkeen maahanmuuttajalla on jo hyvät mahdollisuudet hakea töitä.

”Kokonaista ammatillista tutkintoa ei välttämättä ole ehtinyt suorittaa, mutta sellaisia osioita, että voi päästä töihin. Rakennusalalla esimerkiksi parin osatutkinnon lisäksi työturvallisuuskortin, tulityökortin, ehkä ensiapukortin. Nämä ovat välttämättömiä työllistymisen näkökulmasta.”

”Ja kieliopinnoissa korostetaan oman alan sanastoa.”

Tarkoitus on, että ammattitaitoa voi kehittää myöhemmin työssä tai työn ohessa.

”Työn tekeminen, työelämässä oleminen on yksi tärkeimpiä kotoutumisen keinoja.”

Amiedussa opiskelee vuosittain noin 20 000 ihmistä, ja heistä noin viidennes on taustaltaan maahanmuuttajia.

”Heitä on kaikissa koulutusohjelmissa, mutta eniten rakennus- ja hoiva-alalla.”

Kokemukset koulutuksesta ovat olleet hyvät, Härkönen sanoo.

Hallituksen uudet linjaukset eivät käytännön työssä vielä näy.

”Ne on nyt vasta luettu mediasta.”