Verotarkastusten määrä romahti – VM ihmetteli, pääjohtaja kiertelee

Verottajan tietojärjestelmä kangertelee.

Pekka Ruuhonen
Teksti
Jarno Liski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Verohallinnon uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät vaikeudet ovat aiemmin tiedettyä pahemmat.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tehtyjen verotarkastusten määrä on romahtanut vaikeuksien takia. Pudotus on raju, sillä tarkastukset vähenivät tämän vuoden alun osalta noin puoleen edellisvuoteen verrattuna.

Verotarkastuksilla verottaja pyrkii paljastamaan väärin ilmoitettuja tietoja ja keräämään yhteiskunnalle kuuluvat verotulot. Tarkastukset kohdistuvat pääasiassa yrityksiin, mutta myös yhdistyksiin, säätiöihin ja yksityishenkilöihin.

Valtiovarainministeriö kiinnitti asiaan huomiota keväällä. Samoihin aikoihin Verohallinnossa luovuttiin verotarkastajille asetetuista verotarkastusten tavoitemääristä, koska niihin ei olisi voitu yltää.

Verohallinnon tietojärjestelmien korvaaminen ulkomaisella valmisohjelmistoilla on osa hallituksen palvelujen sujuvoittamisen kärkihanketta.

Eduskunta on myöntänyt ohjelmiston hankintaan ja käyttöönottoon yli 100 miljoonan määrärahan. Sen pitäisi verovirkailijoiden työtä helpottamalla tuoda 15–20 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Tietojärjestelmäuudistus poiki jo Verohallinnon työntekijöiden tekemän kantelun oikeuskanslerille. Sen aiheena oli Verohallinnon johdon päätös keskeyttää verovelkojen perintä uudistuksen vuoksi. Suomen Kuvalehti kertoi tietojärjestelmäuudistukseen liittyvistä ongelmista huhtikuussa.

Olisi erikoista, jos Verohallinnon pääjohtaja ei olisi tietoinen tarkastusten määrän romahtamisesta.

Suomen Kuvalehti pyysi Verohallinnolta tietoa tänä vuonna tehtyjen verotarkastusten määrästä heti juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Viikon odottamisen jälkeen Verohallinnosta vastattiin ja tiedot luvattiin 7.7. mennessä. Niitä ei kuitenkaan saatu tämän jutun julkaisuun mennessä. Myöskään valtiovarainministeriöstä ei kommentoida tilannetta.

Meiltä ei nyt lomien takia löydy ketään kommentoimaan tätä”, valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto vastasi Suomen Kuvalehden kommenttipyyntöön.

Lopulta tavoitettu Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen ei antanut selvää vastausta siihen, mitä tarkastusten määrässä on tapahtunut ja miten valtiovarainministeriö on siihen reagoinut.

”Valtiovarainministeriö ei ole ilmaissut minulle huoltaan, enkä ole muutenkaan tietoinen tarkastusten määrän romahtamisesta. Lyhyellä jaksolla tarkasteltuna määrissä saattaa olla huomattaviakin vaihteluita, joita en valvonnallisista syistä kommentoi”, Ruuhonen kommentoi.

Olisi erikoista, jos Verohallinnon pääjohtaja ei olisi tietoinen tarkastusten määrän romahtamisesta.

Asiasta kerrottiin esimerkiksi toukokuussa Uudenmaan yritysverotusyksikön työyhteisöpäivässä sadoille Verohallinnon virkamiehille. Lisäksi osaa verotarkastajista muistutettiin jo ennen juhannusta siitä, että valtiovarainministeriö on kiinnittänyt huomiota tarkastusten määrän putoamiseen.

Suomen Kuvalehti ja pääjohtaja Ruuhonen vaihtoivat aiheesta useita sähköpostiviestejä ennen kuin Ruuhonen lopulta myönsi tilanteen:

”Toki olen ollut tietoinen määrän tilapäisestä ja lyhytaikaisesta laskusta. Parin viime kuukauden ajan on menty jo viime vuoden tasoon, joka tullee loppuvuonna ylittymään”.

Tästä huolimatta Verohallinto ei suostunut kertomaan kuluvan vuoden verotarkastusten lukumäärää.

Valtiovarainministeriön mielestä Ruuhonen on tehnyt työnsä erinomaisesti.

Seura-lehti kertoi kesäkuussa pääjohtaja Pekka Ruuhosen ilmoittaneen Verohallinnon sisäisessä blogissaan jäävänsä eläkkeelle vuoden vaihteessa heti täytettyään 63 vuotta.

Ilmoitus tuli yllätyksenä Verohallinnon työntekijöille juhannuksen jälkeisenä tiistaina. Ruuhonen valittiin aikanaan pääjohtajaksi kaudelle, jonka oli määrä jatkua aina vuoden 2019 loppuun. Seura kertoi uutisessaan Ruuhosen saamasta kritiikistä ja kysyi, saiko Ruuhonen tosiasiassa potkut.

Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto kiirehti Twitterissä tuomitsemaan jutun ”taruksi” ja kertoi Ruuhosen ilmoittaneen suunnitelmistaan ”hyvissä ajoin”.

Suomen Kuvalehti halusi tutustua Ruuhosen ministeriölle tekemään viralliseen ilmoitukseen, mutta kävi ilmi, että sellaista ei ole olemassa.

Tarkoitin, että olemme saaneet tiedon pääjohtaja Ruuhosen eläkkeelle jäämisestä kesäkuun alussa eli hyvissä ajoin ennen suunniteltua eläköitymistä vuodenvaihteessa”, Liinu Lehto vastasi.

Lehto tarkensi, että Ruuhonen ilmoitti suunnitelmistaan suullisesti valtiovarainministeriön ylimmälle virkamiehelle 9. kesäkuuta ja aikoo tehdä virallisen ilmoituksen lomiensa jälkeen. Lehto korosti myös, että valtiovarainministeriön mielestä Ruuhonen on tehnyt työnsä erinomaisesti.

Ratkaisun olen tehnyt täysin omasta aloitteestani.

Pohjoismaissa verojohtajien paikat ovat olleet tuulisia viime aikoina.

Keväällä Ruotsin verohallinnon pääjohtaja Ingemar Hansson erosi sen jälkeen, kun hän oli avustanut naisystäväänsä, joka ei halunnut maksaa laskuaan palkkaamalleen arkkitehtitoimistolle.

Tätä ennen oli jo paljastunut, että hänen alaisensa ylijohtaja Helena Dyrssen oli pääjohtaja Hanssonin tieten varoittanut Panaman papereista paljastunutta entistä kollegaansa. Varoitus liittyi kollegan ulkomaille piilotettuun omaisuuteen, jota tutkivat journalistit selvittivät.

Tanskan verohallinnon pääjohtaja Jesper Rønnow puolestaan siirrettiin syrjään viime elokuussa, kun Tanskan hallitus päätti puuttua kovin ottein veronkiertoon. Myös Pekka Ruuhosta on kritisoitu lepsusta suhtautumisesta talousrikollisuuden torjuntaan.

Ruuhonen tyrmää täysin spekulaatiot siitä, että ennenaikaisen eläköitymisen taustalla olisivat käytännössä potkut.

”Ratkaisun olen tehnyt täysin omasta aloitteestani ja puhtaasti henkilökohtaisista syistä, joita en kommentoi julkisuudessa”, hän sanoo.