Venäläistä rulettia Itämeren taivaalla?
”Pimeän” sotilaskoneen ja siviilikoneen yhteentörmäyksen riski on hyvin pieni.
Venäläiset sotilaskoneet ovat viime viikkoina hortoilleet kansainvälisessä ilmatilassa ilman siviililennonjohtojen tutkissa näkyvää tutkavastainta eli transponderia. Tilanne on nyt synnyttänyt suuren kohun ainakin Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa pääministeri Alexander Stubb (kok) on ilmaissut suuren huolestumisensa tällaisen sotilasliikenteen aiheuttamasta yhteentörmäysriskistä. Ruotsissa Venäjän-suurlähettiläs on kutsuttu puhutteluun. Euroopan lentoturvallisuusviranomainen EASA on ryhtynyt tutkimaan ongelmaa, ja Suomen Trafin tavoitteena on viedä se myös siviili-ilmailuviranomaisten kansainvälisen kattojärjestön ICAO:n käsiteltäväksi.
Tilanne Suomenlahden ilmatilassa on kuitenkin ollut sama jo vuosikausia. Venäläiset lentävät Kaliningradin ja Pietarin väliä vaihtelevalla aktiivisuudella. Kaikista lennoista ei tehdä siviilimallista lentosuunnitelmaa eikä kaikkien koneiden transpondereita pidetä päällä. Jos pidetään, siviililennonjohtaja näkee tutkastaan, mikä kone on kyseessä ja kuinka nopeasti ja korkealla se etenee.
Halutessaan siviililennonjohtajatkin pystyvät tutkillaan näkemään myös ilman trans-ponderia lentävät ”pimeät” koneet, joskaan eivät niiden lentokorkeutta. Lennonjohdoissa keskitytään kuitenkin vain transponder-liikenteen seuraamiseen ja johtamiseen.
Suomen integroidun lennonjohtojärjestelmän sotilastutkat sen sijaan seuraavat tällaisiakin koneita, ja tieto kulkee nopeasti siviilipuolelle. Se ohjaa siviilikoneet sivummalle, eikä todellista vaaraa synny.
Suomenlahdella venäläinen sotilasliikenne ja Helsinki-Vantaalta kohti etelää lähtevä ja sieltä lähestyvä siviililiikenne ovat risteävillä kursseilla. Ongelmaa kuitenkin vähentää se, että lentokorkeuksissa on suuri ero. Helsinki-Vantaalta lähtevät ja sitä lähestyvät koneet ovat selvästi alempana kuin matkalentokorkeuksissa itä-länsisuuuntaisessa, kapeassa käytävässä taivaltavat sotilassuihkukoneet.
Tilanne oli tämä vielä viime kevään laajalti julkistettujen ilmatilan loukkausten yhteydessä. Sen jälkeen ääni viranomaisten kellossa on kuitenkin muuttunut. Syynä on venäläisliikenteen merkittävä kasvu.
Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri kertoi jo marraskuussa Hornet-tunnistuslentojen määrän kasvaneen puolella. Sen jälkeen on ollut ilmeisesti vielä vilkkaampaa. Liikennelentäjien järjestön Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen puhui kokonaisista lautoista pimeitä koneita, joita ei pystytä havaitsemaan (STT 15.12.). Tilanne vaikuttaa tavallisen lentomatkustajan vinkkelistä hurjalta, todelliselta ”venäläiseltä ruletilta”.
Lentoturvallisuudesta huolta kantavat ovat jälleen kerran perinteisen ongelmansa äärellä: ongelmista pitäisi voida puhua, mutta asiakkaita ei saisi turhaan pelotella. Kovasta kohusta huolimatta yhteentörmäyksen riski Suomenlahdella on nimittäin yhä hyvin pieni.
Nyt kohu on kuitenkin tullut todelliseen tarpeeseen. Ilman sitä tälle helposti ratkaistavalle ongelmalle ei luultavasti tehtäisi mitään.
Venäläiset ovat tuttuun tapaansa kiistäneet ongelman olemassaolon. Kohun jälkeen heidän lentäjiensä transponder-sormen luulisi kuitenkin olevan aiempaa herkemmässä. Siviilin on vaikea nähdä yhtään syytä sille, ettei lentosuunnitelmaa tehtäisi ja transponderia käytettäisi tavanomaisilla Itämeren siirtolennoilla.
Kaikissa Venäjän valtion ilma-aluksissa ei välttämättä ole lainkaan transponderia eli tutkavastainta. Sellaisia koneita ei pidä käyttää kansainvälisessä ilmatilassa.
Transponderi on yksinkertainen ja halpa laite, jonka saa parilla tonnilla. Siihen pitäisi Venäjän miljardikaupalla sotarautaa hankkivilla ilmavoimillakin olla varaa.
Toki voi käydä niin, että Venäjän ilmavoimat viittaa kintaalla koko ongelmalle. Sotaväki on Venäjän kaltaisissa maissa mahtitekijä, jonka rinnalla siviilien toiveet ja vaatimukset jäävät kakkostilalle.
Tästä toinen hyvä esimerkki on Kiina. Siellä ilmavoimat on varannut itselleen yksinoikeudella valtavat ilmatilat ja siviilien nopeasti kasvavat tarpeet jäävät huomiotta. Seurauksena on muun muassa pahoja myöhästymisongelmia Kiinan siviililentoliikenteessä.
Juttu julkaistu 19.12. klo 15, juttua muokattu 19.12. klo 16.37: linkki lisätty.