Venäläiset ostavat Suomesta lomakyliä ja hylkäävät ne – Saimaalla hotelli ränsistyy pultsareiden yömajaksi

Venäläiset ovat taistelleet majoitusrakennuksistaan oikeudessa asti ja hylänneet ne sitten rapistumaan.

Etelä-Karjala
Teksti
Outi Salovaara
Kuvat
Jani Kautto
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Graffitit, lasinsirut, tupakantumpit ja oluttölkit ovat vallanneet aution hotellikiinteistön. Sähköjohdot roikkuvat katosta, pihalla lojuu huonekaluja.

Viileä kevättuuli puhaltaa avoimena ammottavasta ovesta ja rikotuista ikkunoista. Töyräältä vanhojen mäntyjen välistä pilkottaa hitaasti sulavan Saimaan selkä.

Kiinteistörekisteri kertoo, että vandaalien tuhoama syrjäinen entinen hotellikiinteistö Lappeenrannan Joutsenossa kuuluu Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröidylle Usilett Properties -yhtiölle.

Veroparatiisiyhtiön hotellissa liikuskelevat nyt turistien sijasta tihutöiden tekijät ja satunnaiset uteliaat kävijät.

 

Hylätty Joutsenranta on yksi esimerkki venäläisten omistamista kymmenistä matkailukiinteistöistä kaakkoisessa Suomessa. Kiinteistön tila on poikkeuksellisen surullinen, mutta muuten Joutsenranta on tyypillinen. Venäläisten matkailubisnekset Suomessa ovat kaikkea muuta kuin kannattavia.

Enemmistö venäläiskiinteistöistä elää täydellistä hiljaiseloa Joutsenrannan tapaan.

Joissakin kohteissa huvila- ja muu rakentaminen on lähtenyt liikkeelle suurin lupauksin, mutta jäänyt kesken. Joissakin kohteissa miljoonilla rakennettu hulppea lomakylä on ollut vuosia tyhjillään.

Osassa venäläisten omistamista lomakylistä, korpihotelleista tai entisistä rajavartioasemista kuitenkin pyörii ainakin nimellinen matkailuliiketoiminta. Henkilökunta on yleensä venäläissyntyistä. Kohteita markkinoidaan pääasiassa venäjänkielisillä sivustoilla.

25 venäläisten omistamaa kiinteistöä – Klikkaa karttaan ja katso, millaisia paikat ovat.
25 venäläisten omistamaa kiinteistöä – Klikkaa karttaa ja katso, millaisia paikat ovat.

B-mielisairaalaksi vuonna 1958 valmistunut Joutsenranta remontoitiin 1980-luvun lopulla hotelliksi, joka kannattamattomana päätyi venäläisomistukseen vuonna 2000.

Hotelli autioitui nelisen vuotta myöhemmin ja on siitä lähtien ollut sekalaisessa omistuksessa. Välillä sen omisti jopa Moskovan entisen kuvernöörin Juri Lužkovin lanko, Venäjällä kohua herättänyt liikemies Viktor Baturin.

Uudeksi omistajaksi tuli vuonna 2012 venäläisten hallinnoima Usilett Properties -veroparatiisiyhtiö, joka osti hotellirakennukset, 11 hehtaaria maata ja 330 metriä Saimaan rantaviivaa 200 000 eurolla.

Myyjänä oli kyproslainen niin ikään venäläisten hallinnoima Loufrome-veroparatiisiyhtiö. On epäselvää, keitä yhtiöiden takana on.

Veroparatiisiyhtiöt kävivät oikeutta kiinteistön omistuksesta Suomessa ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Käräjöinti päättyi toissa vuonna Usilett Propertiesin voittoon.

Jossain vaiheessa venäläisillä oli suuria suunnitelmia Joutsenrannan tulevaisuudesta. Omistajien edustajat kertoivat Lappeenrannan kaupungille aikeistaan remontoida kiinteistö, laadituttaa alueelle uusi kaava ja rakentaa sinne kymmenittäin vuokrahuviloita.

Viimeksi Joutsenrannan omistajien edustajia kävi kaupungin pakeilla viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen laskeutui täydellinen hiljaisuus.

Nyt Joutsenranta on myynnissä 590 000 eurolla. Kiinteistöä välittävästä Biport-yhtiöstä ei vastattu Suomen Kuvalehden puheluihin tai Joutsenrantaa koskeviin sähköposteihin.

Kaksitoista huvilaa Deberdejevin yhtiö myi venäläisille ostajille, yhden hän piti itsellään.

Joutsenrannasta täysin poikkeava, mutta taloudellisesti yhtä tuottamaton esimerkki venäläisten omistamasta matkailukiinteistöstä on Ruokolahdella Imatran vieressä.

Siellä pietarilainen liikemies Ramis Deberdejev on remontoinut 1912 rakennetun Rantalinna-jugendrakennuksen viimeisen päälle Museoviraston ohjeiden mukaan.

Deberdejev osti linnan tontteineen Saimaan rannalta vuonna 2008 neljällä miljoonalla eurolla. Päärakennuksen ja pihan remontin ohella hän rakennutti lähettyville 13 isokokoista huvilaa.

Kaksitoista huvilaa Deberdejevin yhtiö myi venäläisille ostajille, yhden hän piti itsellään. Huvilassa on suuri viinikellari ja hyvät säilytystilat kahdelle näyttävälle moottoripyörälle.

Deberdejev on kulttuurin ystävä, joka on järjestänyt Rantalinnassa taidenäyttelyjä ja konsertteja. Rantalinnan ylläpito näyttääkin enemmän varakkaan ihmisen mukavalta harrastukselta kuin tosissaan tehdyltä investoinnilta tuotto-odotuksineen. Vakavat bisnekset ovat toisaalla.

Deberdejevin uraan on mahtunut muun muassa päällikkövirka Leningradin alueen valtionomaisuutta hallinnoivassa virastossa ja osakkuus Baltinvest-pankissa. Deberdejev on perustanut Tatneftegaz-öljy-yhtiön ja Faktor-nimisen puutavaraterminaalin Ust-Lugan satamaan.

Tammikuussa Kommersant-lehti kertoi, että Deberdejevin Primorski UPK -yhtiö aikoo sijoittaa noin 1,5 miljardia euroa uuden lastinkäsittelyterminaalin rakentamiseen Primorskin eli Koiviston sataman lähelle Suomenlahdelle.

Hotelli Rantalinnasta kerrotaan, että ovet Ruokolahdella avataan jälleen toukokuussa.
Hotelli Rantalinnasta kerrotaan, että ovet Ruokolahdella avataan jälleen toukokuussa.

Rantalinnassa on vain 13 hotellihuonetta. Nyt hotelli ja tilausravintola ovat kiinni, mutta ne avautuvat toukokuussa uudelleen.

Toiminta on raskaasti tappiolla. Vuonna 2015 liikevaihto oli noin 280 000 euroa ja tilikauden tappio 360 000 euroa. Deberdejev rahoittaa toiminnan omasta kukkarostaan.

Mahdollisesti vuonna 2019 Rantalinnassa alkaa noin kymmenen miljoonan euron lisärakentaminen. Deberdejev on hartaasti suunnitellut uutta omaperäistä spa- ja hotellirakennusta ja muutamaa huvilaa linnan viereen, mykistävän kauniille paikalle Saimaan rannalla.

”Etsimme parhaillaan hankkeen toteuttavaa yhtiötä. Kylpylästä tulee todella kaunis, epätavallinen ja merkittävä koko Suomen arkkitehtuurille”, kertoo Deberdejev puhelimessa.

Hän haluaa Rantalinnaan pelkästään aikuisille tarkoitetun kylpylähotellin, jossa vieraat voivat saunoa, joogata, käydä hieronnassa, syödä terveellistä ruokaa ja rauhoittua.

 

Taipalsaarella harvaksi hakatun männikön keskellä kyyhöttää matala 1980-luvun alussa valmistunut autio ja huonokuntoinen hotelli lomamökkeineen.

Ei uskoisi, että tämän hylätyn ja kaukana asutuksesta olevan suomalaisen hotellin kohtaloa on puitu aina moskovalaista Mešanskin alueoikeutta myöten.

Hotelli Saimaanranta työllistää myös Suomen oikeuslaitosta. Etelä-Karjalan käräjäoikeus asetti viime syksynä hotellikiinteistön takavarikkoon omistajan Venäjällä syntyneiden noin viiden miljoonan euron velkojen vuoksi.

Ulosottoviranomaisillekin on töitä. Hotellialueen maita on jo myyty pakkohuutokaupalla ja itse hotelli pakkohuutokaupattaneen pian.

Vielä vuosikymmen sitten kaikki oli toisin. Pietarilainen Naila Behbudova pyöritti miehensä Magerram Behbudovin kanssa menestyvää M-Industrija-rakennusliikettä.

M-Industrija rakensi Venäjällä jättiläismäisiä asuinrakennuskohteita.

Suurin kaikista oli työn alla: vuoden 2014 talviolympialaisiin suunniteltu 70 hehtaarin suuruinen Federaation saari -tekosaari Sotšin edustalle Mustaanmereen. Kahden ja puolen miljoonan euron arvoisen saaren rahoituksen piti tulla Arabiemiraateista.

 

Behbudovien suhdeverkostokin oli kunnossa. Presidentti Vladimir Putin kehui tekosaarihanketta vuolaasti Sotšin investointifoorumissa vuonna 2007.

Lisäksi Behbudovit virittelivät matkailuliiketoimintaa Suomeen. Vuonna 2006 Naila Behbudova osti 700 000 eurolla Saimaan Lomahovi -hotellikiinteistön Ruokolahdelta ja seuraavana vuonna 3,3 miljoonalla eurolla hotelli Saimaanrannan. Kiinteistöjä oli tarkoitus remontoida ja saada toiminta käyntiin.

Kunnostustyöt kuitenkin kutistuivat satunnaisiksi pintaremonteiksi, liiketoiminta jäi kituliaaksi.

Hotelliyhtiön tulos oli vuonna 2012 tappiollinen, eikä tilinpäätöksiä sen jälkeen ole lähetetty kaupparekisteriin. Pitkä maksuhäiriölista ja velkojan konkurssihakemukset paljastavat yhtiön taloustilanteen.

Saimaanranta sulkeutui pari vuotta sitten lopullisesti. Samoihin aikoihin Behbudova myi Saimaan Lomahovin Ruokolahdella suomalaiselle.

M-Industrijankin loiston päivät olivat ohi. Toteutumaton Sotši-hanke ehti niellä yhtiön varat, eikä se enää selvinnyt veloistaan. M-Industrija julistettiin konkurssiin 2014 noin 40 miljoonan euron veloista. Suurin velkoja oli Venäjän valtion pääosin omistama suuri VTB-pankki.

Hotelli Saimaanrannan päärakennus Taipalsaarella pakkohuutokaupattaneen piakkoin.
Hotelli Saimaanrannan päärakennus Taipalsaarella pakkohuutokaupattaneen piakkoin.

Hotelli Saimaanrannan sivutoimisena toimitusjohtajana on ollut taipalsaarelainen yrittäjä Joris Vermeulen, jolla ennestään oli oma hostelli Taipalsaarella.

Behbudovalla oli tapana käydä Taipalsaarella silloin tällöin. Enää hänestä ei ole kuulunut mitään. Vermeulen on tuohtunut.

”En ole nähnyt omistajaa puoleen vuoteen, enkä ole saanut palkkaani. Vasta kolme kuukautta sitten sain kuulla, että hotelli on ulosotossa. Miksi minulle ei kerrottu mitään? Aina kun kysyin omistajalta taloudesta, hän sanoi, että kaikki menee hyvin. En pidä tästä venäläisestä tavasta toimia”, sanoo Vermeulen.

Hän kertoo tulleensa petetyksi myös toisessa venäläisten matkailuhankkeessa.

Venäläisten kiinteistökauppa oli huipussaan 2007–2008 ja kiihtyi jälleen 2011.

Etelä-Karjalassa on maakunnista ylivoimaisesti eniten venäläisten hallussa olevia kiinteistöjä. Se näkyy myös ulosotoissa.

”Ulosottomyynneistä noin puolet kohdistuu venäläisten omistamiin kiinteistöihin”, arvioi kihlakunnanvouti Pertti Rönkkö.

Hänen mukaansa ulosotossa on etenkin vuosina 2007–2010 ostettuja kiinteistöjä. Usein taustalla ovat omistajan vaikeudet Suomessa otetun lainan tai kiinteistöverojen maksamisessa. Hotelli Saimaanranta on poikkeus, siellä ulosotto tapahtuu Venäjällä syntyneiden velkojen vuoksi.

Venäläiset luopuvat kiinteistöistään myös vapaaehtoisesti. Ruplan ja Venäjän talouden heikko tila, pakotepolitiikka sekä suomalaisten pankkien tiukentunut politiikka ovat saaneet monet venäläiset luopumaan kiinteistöistään Suomessa.

Venäläisten kiinteistökauppa Suomessa oli huipussaan 2007–2008 ja kiihtyi jälleen 2011. Sen jälkeen kauppojen määrä on laskenut. Venäläinen on useammin myyjänä kuin ostajana.

Etelä-Karjalassa venäläiset tekivät kaupanvahvistajien kiinteistönluovutusilmoitusten mukaan vuonna 2016 yhteensä vajaat 90 kiinteistökauppaa. Niistä peräti 60 prosenttia oli kauppoja, joissa venäläinen oli myyjänä.

Matkailukiinteistöistä esimerkiksi Luumäen motelli sekä Freelandia-lomakylä Ruokolahdella ovat palanneet suomalaisomistukseen. Parhaillaan myynnissä on Joutsenrannan ohella esimerkiksi Punkaharjun Lomahovi 450 000 eurolla.

Viktorija Voveris (vas.) ja Viktorija Bajeva tulivat Pietarista kolmen päivän Imatran-lomalle.
Viktorija Voveris (vas.) ja Viktorija Bajeva tulivat Pietarista kolmen päivän Imatran-lomalle.

Imatran Jäppilänniemessä Immalanjärven rannalla on vanha kahdesta rivitalokiinteistöstä koostuva entinen rajavartioasema. Kiinteistö on vuodesta 2008 lähtien ollut venäläisessä omistuksessa ja Villa Rajala -hostellina vuodesta 2012.

Hostellitoiminta alkoi kangerrellen, sillä ensimmäisellä venäläisellä yrittäjällä ei ollut vaadittavia lupia ja viranomaiset joutuivat puuttumaan asiaan.

Entisten rajavartioasemien vaatimattomat matkailubisnekset eivät vaikuta poikkeavan muista venäläisten omistamista lomakohteista.

Tavallisesti omistajat ovat perheitä. Villa Rajalan omistaja on vuodesta 2014 lähtien ollut pietarilainen Jevgenija Tatjan.

Tatjan muutti kolmilapsisen perheensä kanssa Imatralle yrittäjäksi. Helsingin Sanomien haastattelussa 2014 hän kertoi pitävänsä Suomea hyvänä paikkana kasvattaa lapsia ja olla yrittäjänä. Tatjan on remontoinut rapistuneita rakennuksia uuteen uskoon.

Liiketoiminta on vielä vaatimatonta: vuonna 2015 Villa Rajalan liikevaihto oli 62 000 euroa ja tulos pakkasella 21 000 euroa. Omistaja ei vastannut SK:n soittopyyntöön.

Villa Rajalassa käy lähinnä edullista majoitusta kaipaavia matkustajia. Kevättalven arkipäivänä pihalla on kaksi venäläiskilvissä olevaa autoa. Pietarilaiset lomailijat Viktorija Voveris ja Viktorija Bajeva kehuvat Imatraa. ”Täällä on kaunis luonto ja puhdas ilma”, he kertovat.

 

‘Kun toimintaympäristö kotimaassa on epävarma ja omistuksen suoja on mikä on, rahalle haetaan turvapaikkaa ulkomailta, minne oman maan viranomaiset eivät pääse käsiksi”, sanoo akatemiatutkija Päivi Karhunen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun CEMAT-tutkimuskeskuksesta.

Venäläiset voivat myös hakeutua ulkomaille yrittäjiksi saadakseen oleskeluluvan ja perheelle rauhallisen elinympäristön.

”Rahat voivat tulla Venäjällä olevasta liiketoiminnasta, eikä ulkomaiselta liiketoiminnalta aina odotetakaan suurta kannattavuutta”, sanoo Karhunen.

Hotelli Joutsenrannan seinälle on ilmestynyt taidetta.
Hotelli Joutsenrannan seinälle on ilmestynyt taidetta.

Suomen Kuvalehden läpikäymistä 25:stä venäläisten omistamasta matkailukohteesta vain kahdessa oli tilinpäätöksen mukaan voitollista liiketoimintaa – ainakin näennäisesti.

Toinen voitollisista oli Setl-North Europe -yhtiö, ison pietarilaisen Setl Group -rakennusyhtiön Suomen-tytäryhtiö. Se omistaa huvilakylät Ruokolahdella ja Tahkolla Kuopiossa. Tytäryhtiön liikevaihto oli 2015 vajaat 300 000 euroa ja tulos lähes 400 000 euroa voitollinen.

Voitto on kuitenkin syntynyt emoyhtiöltä saaduilla korko- ja rahoitustuotoilla. Tilintarkastajakin on antanut huomautuksen. Yhtiön lyhytaikaiset velat ovat likvidejä varoja suuremmat ja toiminnan jatkuminen on epävarmaa.

Yhtiön taseessa on lähinnä emoyhtiöltä saatuja velkoja noin yhdeksän miljoonan euron arvosta. Yhtiö on pystyssä vain emoyhtiön rahoituksen ansiosta.

Voitolle on ponnistanut myös Kerimäellä vaatimatonta Lomasaaret-majapaikkaa pyörittävä yhtiö, jonka liikevaihto on peräti yli miljoona euroa. Selitys lienee se, että yhtiöllä on myös kenkien ja vaatteiden verkko- ja muuta kauppaa, eikä yhtiö ole majoitustoiminnan varassa.

 

Poliisi ei juuri tutki venäläisten matkailubisneksiä. Usein toiminta – vaikka kenties olisi epäilyttävääkin – on vähäistä.

Toisaalta rahanpesun tutkinta on liki mahdotonta. Tutkinta ja näytön saaminen edellyttäisivät virka-apua Venäjältä, mutta syystä tai toisesta sitä ei käytännössä anneta.

”Siitä herää tietysti kysymys, kuka tai ketkä niihin rahoihin Venäjällä ovat liittyneenä. Se on ehkä se ydinkysymys”, sanoo keskusrikospoliisin rahanpesun selvityskeskuksen johtaja Pekka Vasara.

Sijoitimme kartalle 25 venäläisten omistamaa kiinteistöä. Katso, missä ne ovat ja kuinka ne toimivat.

Juttu on julkaistu 13.4.2017 klo 18.43 ja sitä on päivitetty klo 19.10: Lisätty linkit karttaan.