Myytävänä: remontoijan unelma

Vanhat terveyskeskusrakennukset ja hoivakodit ovat jäämässä kuntien riesaksi. Yksityiset palveluntuottajat haistavat tilaisuutensa.

Attendo
Teksti
Salla Vuorikoski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä valtaosa kuntien toiminnasta häviää. Kuntien sote-rakennukset, kuten terveyskeskukset, vanhusten ja kehitysvammaisten hoivakodit, hammashoitolat ja neuvolat, eivät häviä.

Jatkossa maakunnat järjestävät sote-palvelut. Ne eivät kuitenkaan omista kiinteistöjä, vaan tiloista huolehtii maakuntien yhteinen jättiyhtiö, Maakuntien tilakeskus. Sen omistukseen siirtyvät muun muassa nykyisten sairaanhoitopiirien kiinteistöt. Kuntien rakennuksia tilakeskus vuokraa maakuntien käyttöön.

Monet kuntien kiinteistöistä ovat vanhoja ja remontin tarpeessa. Niin kuin Peltoahon hoivakoti Saarijärvellä. Tiloja oli sisäilmaongelmien takia suljettu jo aiemmin, ja 50 asukaspaikasta oli kesällä 2017 käytössä enää 20. Jäljellä olevien tilojen korjaaminen olisi maksanut noin puoli miljoonaa euroa.

Saarijärven kaupunki olisi voinut saada tiloista neljän vuoden aikana yhteensä 256 000 euroa vuokratuloa. Tuon ajan tuleva Keski-Suomen maakunta varmuudella olisi maksanut vuokraa. Mitä sen jälkeen tapahtuisi, kukaan ei tiennyt. Kesäkuussa 2017 kaupunki päätti panna hoivapalvelukiinteistönsä myyntiin.

 

Saarijärven lisäksi moni muu kunta on lähtenyt kauppaamaan tyhjiksi jääviä sote-rakennuksiaan.

Suomen Kuvalehti kysyi manner-Suomen kunnilta sote-kiinteistöjen kaupoista vuosina 2015–2017. Kysely lähetettiin ennen joulua 295 kuntaan, joista kuusi jätti vastaamatta. Kunnista 35 ilmoitti tehneensä yhden tai useampia kauppoja sote-rakennuksista. Niistä valtaosa on vanhusten tai vammaisten hoivakoteja. Terveyskeskuskiinteistöjä on vain muutama.

Lehden saamien hintatietojen mukaan kunnat ovat kolmen viime vuoden aikana päättäneet myydä sote-rakennuksia yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla. Luvussa on mukana myös sellaisia kiinteistöjä, joiden myynti ei näytä kytkeytyvän suoraan sote-uudistukseen. Käytöstä poistettuja tiloja on voitu myydä esimerkiksi yksityishenkilöiden asuinkäyttöön.

Kuntien sote-kiinteistöjen laskennallinen arvo oli valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan vuoden 2016 lopussa noin neljä miljardia euroa.

”Palveluntuottajat ovat olleet kovin aktiivisia ja käyvät keskusteluja kuntien kanssa, mutta kuinka moni on johtanut lopputulokseen, se on toinen asia”, sanoo Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka.

Hän korostaa, että seuraavan kahden vuoden aikana tilanne voi muuttua rajusti. Monessa kunnassa harkitaan kiinteistöjen asettamista myyntiin. Myös Maakuntien tilakeskus kartoittaa, mitä kuntien perusterveydenhoitoon ja sosiaali- ja pelastustoimeen liittyviä tiloja olisi tulossa maakuntien käyttöön vuokraoikeudella ainakin siirtymäkaudeksi 2020–2022.

Miten kaupassa käy hoivakodin asukkaille? Entä työntekijöiden kohtelu?

Peltoahon hoivakodin kanssa samaan kauppaan niputettiin Saarijärvellä tontti uudelle hoivakodille. Kaupunki sai tarjoukset kolmelta yritykseltä: Attendolta, Mehiläiseltä ja Esperi Carelta. Mehiläisen ehdotus oli korkein: 1,44 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliittoa kaupunginhallituksessa edustava Marjut Pollari halusi selvittää asiat perusteellisesti. Hän kirjoitti sähköpostia Attendon johdolle ja pyysi lisätietoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Miten käy hoivakodin asukkaille? Entä työntekijöiden kohtelu?

Hoivapalveluyrityksellään rikastunut johtaja Pertti Karjalainen kyläili lopulta itse Saarijärvellä vakuuttaakseen kunnanvaltuutetut yrityksensä tarjouksesta. Kaupunki teki kaupan Attendon kanssa. Uuden hoivakodin rakentaminen alkaa tuota pikaa. Attendo on sopinut myös vanhan hoivakodin toiminnan ostamisesta sitä pyörittäneeltä Saarikka-kuntayhtymältä. Henkilökunta ja asukkaat siirtyvät uuteen rakennukseen sen valmistuttua. Vanha puretaan.

Marjut Pollari ei olisi valinnut Attendoa, vaikka sillä oli ”tosi perusteellinen esitys ja hirveä hinku tulla Saarijärvelle”. Kaupanteko terveysalan yrityksen kanssa oli hänestä lähtökohtaisesti vastenmielinen. Niiden veronmaksukäytännöt kyllä tiedetään, hän ajatteli. Tästä huolimatta myös Pollari kannatti kiinteistön myyntiä, mutta hän olisi valinnut korkeimman tarjouksen tehneen Mehiläisen.

 

”Mehän olemme niin kuin keskustapuolue!”

Hoivapalveluyhtiö Attendon yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja tietää mistä puhuu. Hänen isänsä on toiminut keskustan ministerinäkin. Vertaus liittyy Attendon pyrkimykseen etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia nimenomaan maakuntien keskustojen ulkopuolelta.

”Sieltä kehittyvien maakuntien Suomesta”, Korkeaoja sanoo.

Suomen Kuvalehden kyselyssä käy ilmi, että Attendo on kuntien yleisin kauppakumppani. Kymmenen kuntaa ilmoitti päättäneensä kiinteistöjen myynnistä Attendolle.

”Meillä on julkisiin toimijoihin verrattuna vähän erilainen näkemys siitä, millaisella väestöpohjalla palveluja voidaan järjestää kannattavasti”, toteaa Korkeaojan kollega, terveyspalveluiden myyntijohtaja Antti Raimovaara.

Raimovaaran mukaan julkisilla organisaatioilla on taipumus keskittää toimintaansa alueiden keskustoihin. Attendo vastaa siis kuntien pelkoon siitä, että maakunta poistaa palveluja niiden alueelta.

Käytännössä valinnanvapautta ja kilpailua ei monella pienellä paikkakunnalla synny. Sote-palvelun tuottaa sopivan kiinteistön omistaja.

Sote-uudistuksen myötä asiakkaalle tulee valinnanvapautta sekä perusterveydenhuollon että hoivan puolella. Käytännössä monella pienellä paikkakunnalla kilpailua ei synny, koska alueelle ei mahdu kahta sote-keskusta tai määräänsä enempää hoivakoteja vanhuksille. Tulevaisuudessa niskan päällä on toimija, jonka hallussa tarkoitukseen soveltuva kiinteistö on.

Saarijärven malli on tyypillinen: kunta myy vanhan hoivakodin sekä tontin uudelle hoivakodille, ja vanhat kiinteistöt puretaan. Saarijärvellä pelkkä vanhan purettavan kiinteistön osuus kauppahinnasta oli 1,2 miljoonaa euroa. Purkukulut on Attendon mukaan laskettu niin, että jos kaikki menee hyvin, homma on silti hyvää bisnestä.

”Huonokuntoisten kiinteistöjen ostaminen perustuu siihen, että meillä on kyky hyvin pitkän aikavälin investointeihin ja riskinottoon. Kunnilla tätä mahdollisuutta ei ole, koska palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille”, Raimovaara kertoo.

Kaikki ei ruotsalaiselle pörssiyhtiöllekään kelpaa. Kiinteistöä ei kannata hankkia sellaiselta alueelta, josta väestöpohja hetken päästä hiipuu palvelujen järjestämisen kannalta liian pieneksi.

”Yksityisillä ei ole ollut mitään kiinnostusta meidän kiinteistöjä ja toimintoja kohtaan”, kerrotaan esimerkiksi 1 500 asukkaan Halsuan kunnasta.

Vasta aika näyttää, mitä maakunnat lopulta tekevät kiinteistöjen suhteen. Yritykset puolestaan tekevät investointejaan tietämättä esimerkiksi sitä, mitä maakunnat niille palvelujen järjestämisestä maksavat.

Attendossa puheet rahastamisesta ärsyttävät, sillä valinnanvapaudessa maakunnan maksu asiakkaiden hoitamisesta on kaikille palveluntuottajille sama.

”Emme päätä, mitä asiakkaista maksetaan”, Korkeaoja toistaa monta kertaa.

Osassa kuntia on lisäksi sovittu, että Attendo järjestää palvelut, jos maakunta ei sitä tee.

Peltoahon hoivakoti Saarijärvellä.
Peltoahon hoivakoti Saarijärvellä. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Hankasalmen terveyskeskus ja hoivakiinteistöt.
Hankasalmen terveyskeskus ja hoivakiinteistöt. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Ryttylän terveystalo Hausjärvellä.
Ryttylän terveystalo Hausjärvellä. © Martina Motzbauchel

Yritykset ottavat toimissaan myös poliittisen riskin. Sote on yhä hallituksen pöydällä, ja hallituspuolueiden välit ovat rakoilleet, eivät pelkästään soten takia. Hallituksen edustajat ovat toppuutelleet kuntien myynti- ja ulkoistusintoa. Parhaillaan valmistellaan ratkaisuja, joiden avulla kunnille ei jäisi kohtuuttomia taloudellisia rasitteita vaille käyttöä jäävistä sote-kiinteistöistä.

Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan tyhjeneviä tiloja riittää: vuoden 2016 lopussa arvioitiin, että joka kolmas neliö jäisi pois käytöstä seuraavan viiden vuoden aikana.

Saarijärveläisen Marjut Pollarin mielestä hallitus on myöhässä.

”Joskus mietin, onko tämä tarkoitushakuista. Venytetäänkö asiaa sen takia, että nämä isot yritykset pääsisivät oikein jylläämään.”

Pollarin mukaan kompensaatiomallien olisi pitänyt olla valmiina jo aiemmin, jotta epävarmuutta ei olisi syntynyt.

”Olisi sanottu jo kolme vuotta sitten, että älkää huolehtiko, siirretään ne kiinteistöt vaikka maakunnan kiinteistöyhtiöön. Että järjestäkää te vain ne palvelut.”

Hallituksen tavoitteena on tuoda valinnanvapautta koskevat lait eduskunnan hyväksyttäväksi toukokuussa 2018. Samoihin aikoihin Maakuntien tilakeskus on luvannut antaa kunnille arviot siitä, millaista vuokraa se tulee kuntien tiloista maksamaan.