Valtio tuputtaa opiskelijalle pakkolainaa – maksuhäiriömerkintä nousee vaihtoehdoksi?

Opiskelija saisi lainaa vastaavan summan toimeentulotukena, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Ilpo Lahtinen
Teksti
Tuomas Pulsa
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mikäli opintotukijärjestelmää muutetaan entistä lainapainotteisemmaksi, opiskelijat saattavat hankkia maksuhäiriömerkinnän. Näin epäilee Kelan opintotukiasioista vastaava pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

Konstin mahdollistaa suomalaisen opintolainajärjestelmän erikoisuus. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa opintolainoja ei maksa valtio vaan yksityiset pankit.

Pankki voi olla myöntämättä opintolainaa esimerkiksi juuri maksuhäiriömerkintään vedoten.

Jos opintolainaa ei myönnetä, Lahtisen mukaan opiskelija saa käytännössä automaattisesti vastaavan summan toimeentulotukena. Tätä tulonsiirtoa ei tarvitse maksaa takaisin valmistumisen jälkeen.

Suunniteltu lainapainotteisuuden lisääminen uhkaakin luoda vääränlaisen kannustimen.

”Opiskelijoille voi tulla kiusaus hankkia tarkoituksella maksuhäiriömerkintä, jolloin he pääsevät toimeentulotuen piiriin.”

Lahtisen mielestä suurin riski liittyy erityisesti suunniteltuun uuteen tukimuotoon, jossa viivästyneiden opintojen tai toisen maisterintutkinnon suorittamista tuettaisiin 1100 euron suuruisella valtion takaamalla opintolainalla. Kyseisille opiskelijoille tämä olisi ainoa tukimuoto.

 

Taloustieteen professori Roope Uusitalo, jolta hallitus tilasi opintotukiselvityksen, kertoo kuulleensa saman spekulaation, mutta ei pidä sitä todennäköisenä. Asiasta ei hänen mukaansa ole myöskään olemassa dataa.

Vaikka maksuhäiriömerkinnästä pääsee eroon parhaimmillaan muutamassa vuodessa, Uusitalo ei usko kenenkään hankkivan sitä tarkoituksella.

”Maksuhäiriömerkintä aiheuttaa niin paljon muita hankaluuksia, kun esimerkiksi luottokortin hankkiminen ei onnistu.”

Uusitalo toivookin, että opiskelijat suhtautuisivat opintoihinsa investointina ja opintolainaan hyvänä vakuutuksena työmarkkinoiden epävarmuutta vastaan.

Vakuutuksella on hänen mukaansa edelleen hyvät näytöt. Korkeakoulutettujen keskipalkka on merkittävästi korkeampi ja työttömyysaste matalampi kuin vain toisen asteen tutkinnon suorittaneilla.

Uusitalon onkin vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka arastelevat opintolainaa enemmän kuin esimerkiksi auto- tai asuntolainaa.

”Opinnot hyödyttävät kaikkein eniten opiskelijaa itseään. Pitäisikin miettiä, olisiko reilua, että he kantaisivat myös suuremman osuuden kustannuksista itse.”

 

Lainapainotteisuuden lisääminen ei Uusitalon mielestä myöskään tee järjestelmästä epätasa-arvoisempaa. Koska eri alojen ja yksilöiden välillä on suuria eroja, mikään muukaan opintotukimalli ei jakaisi riskiä täysin tasan.

“Maailma ei ole tasa-arvoinen tässä mielessä. Opettaja saa lääkäriä pienempää palkkaa ja biologien työttömyysaste on isompi kuin kauppatieteilijöiden.”

Kelan Lahtinen on eri mieltä.

Hänestä opintolaina epätasa-arvoistaa opiskelijoita, sillä opintovelan voi ottaa huolettomammin alalla, jolla työllistyminen on varmempaa.

Vaikutusta on myös opiskelijan taustoilla. Esimerkiksi rikkaiden vanhempien tuesta voi tulla keino välttää opintojen aikainen velkaantuminen.

Lahtinen sanoo tietyllä tapaa ymmärtävänsä opintoihin liitetyn omavastuu-argumentin mutta muistuttaa opiskelijan osallistuvan kustannuksiin jo nykyisellään progressiivisen verotuksen kautta. Jos opiskelu nostaa tuloja, nousee myös veroprosentti.

 

Opintojen rahoituksessa Kelan Lahtinen suosisi mieluummin suoraa tukea.

”Ehdottomasti toivoisin, että Suomessa koulutusta arvostettaisiin sen verran, että opiskelijoille taattaisiin vastaava suora tuki kuin työttömille ja sairaille.”

Myös opiskelijajärjestöt ja oppositiopuolueet ovat jo vastustaneet Uusitalon esitystä kiivaasti. Hieman yllättäen soraääniä on kuultu myös hallituspuolueiden riveistä.

Hallitus alkaa käsitellä opintotuen uudistamista maaliskuun aikana.

 

Maksuhäiriökonstista kertoi ensin Yle.