Entinen suurlähettiläs tyrmää Halosen-Tuomiojan linjan: miinakielto aiheutti korvaamatonta vahinkoa

ESSEE: Suomen asevalvonta on yleensä perustunut geopoliittiseen realismiin. Ottawan sopimus on poikkeus.
Kotimaa 1.1.2018 08:20
Pasi Patokallio

Suomessa ennen Ottawan miinakieltosopimukseen liittymistä käytössä ollut sakaramiina. © Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltäneeseen Ottawan sopimukseen vuonna 2012.

Päätöksestä keskusteltiin aikanaan kiivaasti, eikä arvostelu ole vieläkään täysin vaimennut. Esimerkiksi perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on pitänyt asiaa esillä kampanjassaan.

Nyt sopimuksen kriitikoiden joukkoon liittyy monissa asevalvontaneuvotteluissa Suomea edustanut entinen suurlähettiläs Pasi Patokallio. 

"Ottawan sopimuksen aiheuttamaa notkahdusta Suomen puolustuskyvyssä ei ole täysin korvattu vieläkään", hän kirjoittaa Kanava-lehdessä 8/2017.

Suomen Kuvalehti julkaisee Patokallion kirjoituksen kokonaan. 


Suomelle asevalvonta on ollut turvallisuuspolitiikan väline, ei itseisarvo.

Ydinaseet kieltävä kansainvälinen sopimus on pitkästä aikaa palauttanut keskusteluun Suomen roolin globaalissa asevalvonnassa. Suomi ei osallistunut sopimuksen neuvottelemiseen, ei ole allekirjoittanut neuvottelujen lopputulosta, eikä aio sitä tehdäkään (ks. Jaakko Iloniemen kirjoitus ”Tuoko Nobel ydinaseettoman maailman lähemmäs”, Kanava 7/2017).

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu