Tieto vasemmistoliitosta: Paavo Arhinmäki presidenttikisaan

Kotimaa 9.11.2011 09:40

Puoluevaltuusto valitsee puolentoista viikon kuluttua vasemmistoliitolle presidenttiehdokkaan. Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan puoluejohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on saatu taivuteltua tehtävään – vastentahtoisesti tosin.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki jakamassa elokuvataiteen, kuvataiteen ja valokuvataiteen valtionpalkintoja Helsingissä 27. syyskuuta 2011. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Presidenttiehdokkaan valinta on ollut hallituspuolue vasemmistoliitolle tuskaa. Puolue teki jo varhain periaatepäätöksen, että se asettaa oman ehdokkaan ensi vuoden alussa pidettäviin presidentinvaaleihin. Sen jälkeen alkoi sopivan ehdokkaan etsintä, joka on osoittautunut erittäin vaikeaksi prosessiksi. Kyvykkäitä ja halukkaita ehdokkaita ei tunnu löytyvän, koska vasemmistoliiton ehdokkaalla ei uskota olevan todellisia menestymisen mahdollisuuksia.

Puolueessa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että oma ehdokas tarvitaan jo senkin vuoksi, että vasemmistoliitto pystyy profiloitumaan omana itsenäisenä poliittisena liikkeenä. Jos puolue ei näy presidentinvaaleissa, sitä ei ole olemassa.

Aluksi puolueen pääkallonmetsästäjät hakivat kuumeisesti naisehdokasta. Koska valtaosa presidentinvaalien ehdokkaista on miehiä, naisella arveltiin olevan paremmat profiloitumisen mahdollisuudet. Ehdokkuutta on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tarjottu muun muassa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Annika Lapintielle ja entiselle kansanedustajalle ja euroedustajalle Outi Ojalalle. Molemmat ovat kieltäytyneet.

Miesvaihtoehtona nousi esille esimerkiksi entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen. Parkinsonin tautia sairastava Seppänen kuitenkin tiettävästi kieltäytyi terveydentilaansa vedoten. Esillä on ollut myös vasemmiston kestoehdokkaan, entisen maaherran ja ministerin Kalevi Kivistön nimi.

Vaihtoehtojen supistuessa vasemmistoliitolle ei kuitenkaan ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin valita puheenjohtajansa ehdokkaaksi.

Paavo Arhinmäki ei ole ollut ehdokkuudesta innoissaan.

Hän olisi ehdokkaista ainoa, joka on istuvan hallituksen ministeri. Asema sitoo hänen poliittista liikkumavaraansa kampanjan aikana.

Erityisen hankalia kysymyksiä presidentinvaalitaistelussa tulevat Arhinmäelle olemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka yleensä ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys aivan erityisesti.

Kun vasemmistoliitto oli vielä oppositiossa, Arhinmäki vaati äänekkäästi suomalaisten joukkojen vetämistä Afganistanin Nato-johtoisesta Isaf-operaatiosta. Vasemmistoliiton mukaan suomalaiset ovat sodassa, joka ei sovi maan rauhanturvaperinteeseen. Hallitusohjelma kuitenkin linjaa, että suomalaiset lähtevät Afganistanista siinä aikataulussa, joka muiden Isaf-maiden ja Naton kanssa sovitaan.

Vasemmistoliitto ja Arhinmäki vastustavat Nato-jäsenyyttä, mutta hallitusohjelmassa sitä ei kuitenkaan yksiselitteisesti suljeta pois. Ohjelma kirjaa, ettei Suomi valmistele Nato-jäsenyyden hakemista tällä vaalikaudella. Ohjelma ei kuitenkaan sulje pois sitä, että itse jäsenyyttä valmistellaan muun muassa jatkamalla Suomen puolustusvoimien yhteensovittamista Nato-standardeihin ja syventämällä muutenkin sotilaallista yhteistyötä läntisen sotilasliiton kanssa.

Nato-jäsenyys on presidenttikampanjan aikana Arhinmäen heikko kohta, sillä hänen pitäisi pystyä tasapainoilemaan puolueensa kantojen ja hallitusohjelman välillä. On varmaa, että Natoa vastustavina presidenttiehdokkaina profiloituvat Timo Soini (ps) ja Paavo Väyrynen (kesk) tekevät Arhinmäen aseman tukalaksi turvallisuuspoliittisten kysymysten kohdalla.

Arhinmäen lähtö presidenttikisaan on huono uutinen erityisesti vihreiden ehdokkaalle Pekka Haavistolle. Vasemmistoliitto menestyi kevään eduskuntavaaleissa odotettua paremmin erityisesti vihreiden perinteisillä kannatusalueilla pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Oppositioasema ja samaistuminen erilaisiin vaihtoehto- ja anarkistiryhmiin siivitti Arhinmäen henkilökohtaista eduskuntavaalimenestystä. Osa tästä äänestäjäjoukosta todennäköisesti äänestää presidentinvaaleissakin mieluummin vasemmistoliiton ehdokasta kuin Haavistoa.

Huolimatta hyvästä eduskuntavaalituloksesta Arhinmäen ei vasemmistoliiton sisälläkään uskota saavan valtakunnallisessa presidentinvaalissa muutamaa prosenttia suurempaa kannatusta.