THL: Sikapiikit pussiin – yhteys narkolepsiaan silti epätodennäköinen

Kotimaa 24.8.2010 12:23
Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päätyi suosittelemaan Pandemrix-sikainfluenssarokotusten keskeyttämistä siksi kunnes on selvitetty niiden mahdollinen yhteys lasten narkolepsiatapauksiin. Päätös oli odotettu ja käytännössä melkein ainoa mahdollinen tässä tilanteessa, kun ainakin pienten lasten vanhemmista varsin harva edes harkinnee lastensa rokottamista, ellei sitä ole tähän mennessä tehty. H1N1-influenssatilanne ei ole tällä hetkellä akuutti, mutta narkolepsian riski on avoin – joskin todistamaton.

Toistaiseksi THL pitää rokotusten ja narkolepsian yhteyttä hyvin epätodennäköisenä, ja sillä on siihen perusteltuja syitä. Erikoistutkija, lääkäri Hanna Nohynek kertoi tiistaisessa tiedotustilaisuudessa, että rokotteita on pistetty yli 90 miljoonaa annosta 20 maassa, mutta vain Suomessa ja Ruotsissa on syntynyt epäilyjä rokotusten aiheuttamista narkolepsiatapauksista. Tämä viittaa vahvasti siihen, että taustalla on jokin muu syy. Suomessa on kerrottu 14 narkolepsiaepäilystä, mutta ilmoituksia viranomaisille on tullut vain kuusi.

On aika todennäköistä, että asiasta nousseen kohun jälkeen narkolepsiaan sairastuneita tai ainakin epäilyjä tulee lisää niin Suomessa kuin ehkä muuallakin. Kysymyksessä on nimittäin tauti, jonka lievistä oireista, satunnaisesta nukahtelusta, ei kovin herkästi ole aiemmin lähdetty lääkärin vastaanotolle edes silloin kun olisi ollut syytä.

Oulun yliopistosairaalan lasten neurologian professori Heikki Rantala sanoo, että hänen laitoksensa vastuualueen noin 150 000 lapsen joukosta löytyy vuosittain korkeintaan pari narkolepsiaan sairastunutta. Koko maassa todetaan vuosittain aikuisilla noin 50 ja alle 16-vuotiailla lapsilla 2-7 tapausta.

Toistaiseksi määrä ei ole ainakaan Oulun seudulla merkittävästi lisääntynyt, mutta jonkinlainen piikki saattaa näkyä tilastoissa hieman myöhemmin, jos ihmiset havahtuvat tutkituttamaan narkolepsiaoireita ensin terveyskeskuksissa ja sitä kautta mahdollisesti neurologeilla. Taudin syytä ei varmuudella tunneta, mutta usean tekijän tiedetään vaikuttavan siihen. Diagnoosi varmistetaan ensisijaisesti unitutkimuksella.

Vaikeimmat narkolepsiaoireet ovat sen verran huomiota herättäviä, että ne lienevät tähänkin asti saaneet potilaat hakeutumaan hoitoon. Näihin oireisiin kuuluvat äkillinen hervottomuus eli katapleksia, jonka usein laukaisevat tunnetilat, kuten nauru, ja joka saattaa kaataa potilaan vaikka keskelle katua. Nukahtamis- ja heräämisvaiheeseen saattaa liittyä hallusinaatioita tai ns. unihalvauksia, joiden aikana potilas väliaikaisesti tuntee olevansa liikuntakyvytön.

Narkolepsian ei tiedetä aiheuttavan ennenaikaisia kuolemia (mahdollisia tapaturmia lukuun ottamatta), mutta elämän laatua se häiritsee ja voi haitata ammatinvalintaa. Tautia voidaan hoitaa muun muassa amfetamiinilla tai sen johdannaislääkkeillä. Väsymyksen ja nukahtelun lievittämiseen käytetään erilaisia piristeitä.