Tenojoen kalalupia rajoitetaan merkittävästi – ”Perustuslain vastaista”, sanoo saamelaiskäräjät

Saamelaiset ovat jo valittaneet oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta.
Kotimaa 20.11.2016 16:32

Utsjokelainen Sammol Lukkari Tenon rannassa heinäkuussa 2016. © OTTO PONTO / LEHTIKUVA

Pitkällisten neuvotteluiden ja poliittisen väännön jälkeen Suomi ja Norja tekivät keväällä 2016 sopimuksen, jolla rajoitetaan merkittävästi Pohjois-Euroopan suurimman luonnontilaisen lohijoen eli Tenojoen kalastusta.

Nyt pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on saanut valmiiksi lakiesityksen, jonka uudet säännökset ovat eduskunnan arvioitavana. Uusi laki korvaisi maiden välillä vuonna 1989 tehdyn kalastussopimuksen.

Lakimuutos on merkittävä, ja se rajoittaa Tenojoen kalastusta Suomessa ja Norjassa. Käytännössä kalastusrajoituksia tehdään paikallisten maanomistajien perinteisiin kalastusoikeuksiin sekä kalaturisteille myönnettävien lupien määriin.

Perinteisiä, vanhoja kalastustapoja, kuten ajoverkkokalastusta eli niin kutsuttua kulkutusta, patokalastusta sekä tavallista verkkokalastusta rajoitetaan lyhentämällä kalastuskautta alku- ja loppupäästä. Lisäksi viikoittaista kalastusaikaa lyhennetään kolmesta kahteen päivään.

Paikallisten vapakalastusoikeus vähenee noin kolmella viikolla kesäaikaan. Myös turisteille myytäviä kalastuslupia myydään kesäaikaan kolme viikkoa vähemmän.

 

Utsjoella perinteinen, erityinen kalastusoikeus on kuulunut vanhoille saamelaisille suvuille, joilla oli alueella talo tai asuintila isojaon aikaan 1700-luvun puolivälissä. Tuolloin Ruotsi jakoi maaoikeuksia uudelleen.

Virkamiesten selvityksen mukaan nykypäivänä Utsjoen kunnan alueella paikkakuntalaiset omistavat noin 580 osakastilaa ja ulkopaikkakuntalaiset yhteensä 770 tilaa. Jokivarren tiloista jakamattomat perikunnat omistavat noin 30 prosenttia osakkuuksista.

Ero Norjaan on merkittävä, sillä kalastusoikeus Norjan puoleisella Tenojoella ei perustu vesialueen omistukseen, sillä vesialueen omistaa Norjan valtio.

Rajoituksilla Suomen ja Norjan viranomaiset haluavat vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta.

Tavoite on elvyttää heikossa kunnossa olevia lohikantoja. Muun muassa sukukypsiä emolohia halutaan suojella enemmän, sillä viime vuosina lohisaaliit ovat jääneet selvästi alle keskimääräisen saalistason.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan saamelaiskäräjät on ollut ”tiiviisti mukana neuvotteluprosessissa”.

Suomessa paikallisille saamelaisille lohella on heille kulttuurin lisäksi myös taloudellinen merkitys, vaikka ammattikalastusta Utsjoella ei ole.

Teno on maailman suurin Atlantin villilohikanta, johon kuuluu useissa eri sivujoissa eläviä populaatioita. Vuotuiset jokisaaliit vaihtelevat 70–250 tonnin välillä, mikä vastaa keskimäärin 30 000–50 000 pyydettyä kalayksilöä vuodessa.

Utsjoella paikalliset pyytävät noin puolet Tenojoen Suomen lohisaaliista, ja näin ollen se on myös merkittävä lisä kotitalouksille. Saalis oli vuonna 2015 noin 21 500 kiloa, ja sen arvoksi on arvioitu 15 euron kilohinnalla 324 000 euroa.

Myös matkailusta saadaan tuloja, sillä kalastusmatkailijoita vierailee Tenolla vuosittain 6 000–8 000. He ovat pääasiassa suomalaisia harrastekalastajia.

 

Saamelaiset ovat suhtautuneet kalastusoikeuksien rajoituksiin kielteisesti, sillä taloudellisen näkökulman lisäksi perinteistä kalastuskulttuuria rajoitetaan nyt voimakkasti valtion toimesta. Kyse on saamelaisten oikeuksista.

Saamelaiskäräjien mukaan esitys uudeksi kalastussopimukseksi rikkoo perustuslakia. Sopimus loukkaa muun muassa saamelaiskulttuuria, saamelaisten omaisuudensuojaa ja itsemääräämisoikeutta.

Saamelaiskäräjät onkin kannellut oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta. Ministeriötä johtaa maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

”Maa- ja metsätalousministeriö varasi saamelaiskäräjille mahdollisuuden neuvotteluille vasta, kun sopimus oli allekirjoitettu ja sisältö käytännössä lyöty lukkoon”, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriöstä todettiin Suomen Kuvalehdelle, että saamelaiskäräjät on ollut ”tiiviisti mukana neuvotteluprosessissa”. Nähtäväksi jääkin, kuinka oikeuskansleri kiistan lopulta päättää.

Uuden sopimuksen olisi tarkoitus tulla voimaan kalastuskaudelle 2017, jos se hyväksytään eduskunnassa.