Tätä nuorten menoa hallitus ei mielellään katsele

Välivuodet opinnoissa voivat olla hyödyksi.

hallitus
Teksti
Reeta Niemonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsinkiläinen alakoulu on kivinen ja keltainen. Portailla istuskelee Lahja Merenlahti, 18. Hän aloitti koulunsa täällä pienenä ekaluokkalaisena 12 vuotta sitten. Viime keväänä hän sai lakin, ja edessä on välivuosi ja työ tutussa koulussa iltapäiväkerhon ohjaajana.

Vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa opiskelua heti lukion jälkeen. Moni pitää Merenlahden tavoin välivuoden omasta tahdostaan, mutta joukossa on myös pääsykokeissa epäonnistuneita ja armeijassa tai siviilipalveluksessa olevia. Keskimäärin koulujen välille jäädään kahdeksi vuodeksi, ja Suomessa korkeakoulusta valmistutaankin eurooppalaisittain melko myöhään.

Hallitus ei tätä menoa mielellään katsele, vaan pyrkii pidentämään työuria niiden alkupäästä vähintään vuodella.

Alle 25-vuotiaiden on täytynyt jo useamman vuoden ajan hakea kahta paikkaa kevään yhteishaussa säilyttääkseen oikeutensa työmarkkinatukeen. Lisäksi valinnan pitäisi mennä kerralla nappiin: keväästä 2016 alkaen korkeakoulut käyttävät opiskelijavalinnassa ensikertalaiskiintiöitä ja suosivat siis hakijoita, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Moni pelkää tämän vaikeuttavan alan vaihtamista.

Viime keväänä kaavailtiin myös opintotuen rajaamista ainoastaan yhteen tietynarvoiseen tutkintoon: tämä olisi tarkoittanut loppua tuplatutkinnoille ja uudelleen kouluttautumiselle. Uudistus kaatui viime metreillä, kun edellinen hallitus äänesti kumoon oman esityksensä.