Talvivaaran pilaamat järvet: Valtio ei ole kunnostanut yhtäkään – Yksi järvistä jää laajentuvan Terrafamen alle

Talvivaaran saastuttamien järvien kunnostuksesta on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia, mutta ei esimerkiksi kustannusarvioita.

kaivosteollisuus
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin vuonna 2014, oli selvää, ettei varaton pesä pysty puhdistamaan saastuttamiaan järviä sellaiseen kuntoon, jossa ne olivat ennen kaivostoimintaa.

Vastuu järvien kunnostamisesta siirtyi valtiolle ja kulut veronmaksajien harteille.

Talvivaaran kaivoksen aiheuttama merkittävä pilaantuminen koskee Oulujoen vesistössä Salmista, Kalliojärveä, Kalliojokea ja Kolmisoppia sekä Vuoksen suunnalla Ylä-Lumijärveä, Lumijokea ja Kivijärveä.

Konkurssista on kulunut kolmisen vuotta, mutta yhtäkään järveä ei ole alettu kunnostamaan valtion toimesta.

Kainuun ely-keskus, vastuuministeriöt ja Juha Sipilän (kesk) hallitus eivät ole myöskään tehneet minkäänlaisia kustannusarvioita siitä, paljonko vesistöjen puhdistaminen maksaisi.

Salminen ja Kalliojärvi ovat edelleen kerrostuneita ja happivajeisia.

Viranomaisten mukaan puhdistusta ei ole aloitettu, koska järvien tila ei ole huonontunut entisestään. Sulfaattipitoisuus on laskenut ja järvien kunto on ”paranemaan päin” esimerkiksi Kivijärvellä.

Salminen ja Kalliojärvi sen sijaan ovat edelleen kerrostuneita ja happivajeisia johtuen kaivokselta vuodesta 2008 alkaen johdetuista jätevesistä sekä vuoden 2012 marraskuussa tapahtuneesta kipsisakka-altaan vuodosta.

Järvistä heikoimmassa kunnossa ovat kaivosalueen läheisyydessä sijaitseva Salminen sekä Ylä-Lumijärvi, sanoo Kainuun ely-keskuksen ympäristövastuuyksikön päällikkö Sari Myllyoja. Ely-keskus velvoitti vuonna 2015 Talvivaaran kunnostamaan kyseiset järvet.

Järvien kunnostusta ei ole kiirehditty, sillä nykyinen valtion suuromistuksessa oleva Terrafamen kaivos laajentaa toimintaansa kaivosalueella, mikä vaikuttaa myös lähijärviin.

”Salminen jää ainakin osittain Terrafamen hankkeiden alle, joten senkään takia kunnostuksen suhteen ei ole turhaa kiirehditty”, Myllyoja sanoo.

Terrafamen johdon mukaan Salminen sijoittuu osittain suunnitellun sekundääriliotusalueen kohdalle. Kunnostusta tehdään uuden alueen rakentamiseen liittyvien maansiirtotöiden yhteydessä.

Kunnostuksesta aiheutuvia kustannuksia Terrafame ei suostu arvioimaan.

 

Vaikka nyt näyttää siltä, ettei laajempiin järvien kunnostustoimiin ryhdytä lähiaikoina, viranomaisilla on valmiit suunnitelmat.

Eri vaihtoehtoja järvien kunnostamisesta listattiin jo vuonna 2014 Rambollin konsulttiselvityksessä.

Konsulttien mukaan veden puhdistaminen olisi järkevintä joko käänteisosmoosilla tai kalkkisaostuksella, jonka jälkeen vedet johdettaisiin suurempaan vesistöön. Jälkimmäinen vaihtoehto tarvitsisi luvan purkuputkelle.

Suunnitelmissa oli kuitenkin yksi merkittävä epävarmuustekijä. Käytännön kokemuksia menetelmien toimivuudesta ja kustannuksista järvikunnostuksissa ei ole.

Siksi konsultit ehdottivat, että järvien kunnostus tehtäisiin vaiheittain. Ensimmäiseksi kunnostettaisiin pinta-alaltaan pieni Salminen.

Tulosten perusteella laadittaisiin suunnitelmat kahdessa muussa järvessä esiintyvien pilaantumisongelmien poistamiseksi, konsultit ynnäilivät raporttinsa yhteenvetoon.

Nyt Kainuun ely-keskus vakuuttaa, että jatkossakin järvien tila on tarkassa seurannassa ja mahdollinen kunnostus vaatisi vielä aluehallintoviranomaisen luvan.

Terrafamella on jonkin verran päästökiintiöitä jo huonokuntoisiin järviin, mutta määrät ovat ely-keskuksen mukaan vähäisiä. Purkuputki juoksuttaa jätevesiä pääasiassa Nuasjärveen.