Tuulivoima: Nouseeko joka pihalle voimala?

Talous 25.11.2009 16:00

Suomen tuuliolot kartoittava Tuuliatlas on julkaistu internetissä tänään. Karttapalvelussa jokainen voi katsoa, paljonko Suomen eri alueilla tuulee.

Tuulivoima Kuva Markus Pentikäinen.

Otetaanpa pari esimerkkiä. Suomen Kuvalehden toimitus sijaitsee Helsingin Pasilassa. Jos tänne rakentaisi 100 metrin korkuisen kolmen megawatin tuulivoimalan, se tuottaisi vuodessa 8902 megawattituntia – noin saman verran kuin voimala Kemin tuulipuistossa.

Sitten sisämaahan. Jyväskylän keskustan eteläpuolella tuotanto olisi enää 5155 MWh.

Lapin tuntureilla, vaikkapa Saariselällä, ollaankin taas toisenlaisissa lukemissa. Vuoden tuotanto olisi lähes samaa luokkaa kuin rannikolla eli noin 8000 MWh.

Nämä esimerkit perustuvat Ilmatieteen laitoksen tuottaman Tuuliatlaksen tietoihin, joissa tuulivoimalan lasketaan olevan teholtaan kolme megawattia ja sata metriä korkea. Atlaksen käyttäjä voi valita sekä tuulen että tuotannon tiedot 50, 100 ja 200 metrin korkeudesta – ja jopa eri kuukaudet.

Palvelussa on tarjolla monipuolista dataa tarkoista koordinaatteihin perustuvista sijaintitiedoista aina tuulen suuntiin ja taulukoihin tuulitiedosta.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kehittämispäällikkö Bengt Tammelin sanoo, että Suomen tuuliolosuhteet eivät ole tuulivoimaloita ajatellen parhaat mahdolliset, mutta kuitenkin kohtalaisen hyvät moneen muuhun maahan verrattuna. Hän myös muistuttaa, että pelkästään Tuuliatlaksen perusteella investointipäätöstä ei kannata tehdä.

Voimala kerrostalon katolle

Lahdessa tuulivoimasta katolla on jo innostuttu. SK kertoi yhden taloyhtiön hankkeesta syksyllä:

Pukumiestä ei huimaa.

Katon reunalta on maahan 20 metrin pudotus. Takinlieve lepattaa, harjun puut taipuvat navakassa tuulessa. Tapio Ojalan kädessä tuulimittari pyörii vinhasti.

”Nyt on 8,5 metriä sekunnissa!”

Tänne, Lahden Hirsimetsäntie 59:ään, nousee Suomen ensimmäinen kerrostalon pientuulivoimala. Rungoksi 8-9 metrin masto, siihen kiinni 4,5 metriä leveä roottori. Ojala, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, haluaisi kaksi myllyä kuusikerroksisen talon huipulle.

”Mutta aluksi voi olla helpompi saada lupa yhdelle.”

Taloyhtiö irtautuu kivihiilellä tuotetusta kaukolämmöstä. Tilalle maalämpöä, aurinkopaneeleja ja tuulivoimaa. Tuulisähköllä pyöritetään maalämpöpumppua ja valaistaan kiinteistön raput, öinen ylijäämä ajetaan asukkaiden käyttöön.

Tuulen lähikäyttö on helppoa. Kantaverkkokytkin muuttaa sähkön sopivaksi ja syöttää sen taloyhtiön verkkoon.

Tässä säästetään ympäristöä – ja rahaa.

”Energialasku putoaa vähintään kolmanneksen. Ja vihreä energia nostaa asuntojen arvoa.”

Taloyhtiön puheenjohtajasta mylly istuu maisemaan, ja sen ääni kuulostaa jääkaapin hurinalta. Hän uskoo hajasijoitettuun sähköntuotantoon kaupungeissa.

”Kymmenen vuoden kuluttua tuulivoimalat ovat arkea kerrostalojen katolla.”

Näin yksinkertaista tuulivoima ei kuitenkaan aina ole. Rakentaminen maksaa, ja tässä jutussa esimerkkinä käytetty sadan metrin korkuinen voimala on aikamoinen muutos maisemaan. Lisää tuulivoimaan liittyvistä ongelmista löydät SK:n laajasta jutusta ”Vastatuuleen”; pdf-tiedosto (SK 42/2009).