Tutkijan synkkä laskelma: Väärä valinta koronan torjunnassa voi viedä Suomen taloudesta lähes 100 miljardia 2020-luvulla

Epidemian hidastamispolitiikka voi olla taloudelle erittäin tuhoisaa, laskee taloustieteilijä Juha Tervala. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tilasi häneltä lausunnon koronaviruksen vaikutuksista.
Talous 20.4.2020 13:57
Pääministeri Sanna Marin hallituksen koronatilannekatsauksessa Helsingissä 15. huhtikuuta 2020. © Markku Ulander/Lehtikuva

Laskelman tulos on raju. Se on niin raju, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen täytyy tarkoin miettiä, miten koronavirusepidemiaa vastaan jatkossa kamppaillaan. Yritetäänkö tautia hidastaa vai halutaanko se tukahduttaa?

Helsingin yliopiston taloustieteen tutkijaa Juha Tervalaa pyydettiin tekemään lausunto ja laskelma koronaviruksen talousvaikutuksista 2020-luvulla. Lausuntopyynnön esitti eduskunnan tulevaisuusvaliokunta.

Tervalan laskelmat osoittavat, että Suomen pitäisi toteuttaa koronaviruksen suhteen tehokasta tukahduttamispolitiikkaa, vaikka se tulisi maksamaan lyhyessä ajassa 2,4–4,8 miljardia euroa.

Jos hallitus jatkaa taudin hidastamista tiukoilla rajoituksilla useita kuukausia, Suomen talouskasvu voi hyytyä 2020-luvulla 55–99 miljardia euroa. Menetetyt verotulot olisivat 23–42 miljardia vuosina 2020–2029.

Käytännössä Suomen talouskasvu menettäisi vuositasolla jopa kymmenen miljardia ja verotulojen menetys vastaisi yli neljää miljardia euroa. Verosummalla pyörittäisi esimerkiksi Suomen puolustusvoimia yli vuoden.

”Laskelmien iso väli kertoo sen, että valinta hidastamis- ja tukahduttamispolitiikan välillä on todella tärkeä. Mitään näin tärkeää valintaa ei ole tehty vuosikymmeniin”, Tervala sanoo.

”Se mitä valitaan nyt, vaikuttaa taantuman syvyyteen vuonna 2020 ja se taas määrittää, mitä tapahtuu 2020-luvulla. Tämän politiikkavalinnan tärkeyttä ei ole ymmärretty Suomessa. Hidastamispolitiikka voi olla taloudelle todella tuhoisaa. Tukahduttamispolitiikkaa on järkevää yrittää kaikissa vaihtoehdoissa, vaikka sen onnistumisen todennäköisyys olisi vain kymmenen prosenttia.”

 

Tervala toteaa, ettei koronapandemian aiheuttama väliaikainen velkaantuminen ole Suomelle ongelma. Suomen velkaantumista helpottaa matala korkotaso, joka erottaa talouskatastrofin hoitokeinot 1990-luvun lamasta.

”Luonnonkatastrofien ja sotien aikana on ollut äärimmäisen tärkeää, että valtio ottaa suuremman vetovastuun yhteiskuntien pyörittämisestä. Valtion tulisi se nyt ottaa.”

Tutkijan laskelmat perustuvat Suomen Pankin arvioihin, jonka mukaan bruttokansantuote laskee 5,3 tai 13,2 prosenttia vuonna 2020. Lasku riippuu siitä, kuinka kauan koronaviruksesta johtuvat rajoitukset ovat voimassa ja millaisia politiikkavalintoja Marinin hallitus tekee. Rahassa ero on pelkästään yhden vuoden aikana noin 20 miljardia euroa.

Arviossa huomioidaan, että taantumasta toipumiseen menee aikaa, vaikka talouskasvu onkin poikkeuksellisen nopeaa vuosina 2021–23.

Tilanteeseen vaikuttaakin hystereesin aste. Hystereesi tarkoittaa, että lyhytaikaiset ilmiöt, kuten epidemiat, aiheuttavat pysyviä vaikutuksia talouteen. Jos hystereesi on pientä, taantuma tai lama aiheuttaa vain pienen pysyvän loven bkt:n tasoon.

Esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen kansantalouden koko ei palannut lamaa edeltävälle kasvu-uralle, vaikka talouskasvu oli nopeaa 1994–2000.

 

Tervalan koronaviruksen talousnäkökulmaa koskeva lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle on jatkumo tutkijajoukon sanomalle, joka julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 3. huhtikuuta.

Kirjoituksessa vaadittiin, että Suomessa toteutettaisiin Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeita tukahduttamispolitiikan suhteen ja toimittaisiin, kuten Etelä-Korea, Japani, Taiwan ja Singapore ovat toimineet.

Tutkijajoukon mukaan Suomen valitsema taudin hidastaminen ei suojaa riskiväestöä epidemian aikana. Laumasuoja toteutuisi, jos immuniteetti kestäisi vähintään vuosia ja tartunnalta suojattu riskiväestö sekä vaille tartuntaa jäänyt osa koko väestöstä ei olisi liian suuri.

Tukahduttamispolitiikalla tarkoitetaan aggressiivista testaamista, jäljittämistä, mobiiliseurantaa ja valvontaa. Aputyövoimaa tarvittaisiin paljon myös näytteenottoon.

Hidastamispolitiikka perustuu oletukseen, että ihmiset saavat ajan mittaan immuniteetin, joka suojaa virukselta ainakin jonkin aikaa. Käytännössä Suomessa on pyritty suojamaan terveydenhuollon kantokyky niin, että kaikki ihmiset saavat epidemian aikana tarvittavaa hoitoa.

Tästä näkökulmasta katsottuna Suomi on onnistunut ainakin toistaiseksi: sairaala- ja tehohoitopotilaiden määrä on ollut maltillinen. Talouden näkökulmasta rajoitukset ja taudin hidas eteneminen ovat Tervalan analyysissa katastrofi.

”Massiiviset panostukset tukahduttamispolitiikan toteuttamiseen olisivat äärimmäisen hyödyllisiä, jos ne nopeuttaisivat rajoitteiden purkamista”, Tervala sanoo.

 

Koronan tukahduttamispolitiikasta on saatu Suomessa koko ajan enemmän viitteitä, mutta poliittiset päätökset puuttuvat.

Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Mika Salminen on todennut STT:lle, että Suomessa voitaisiin siirtyä suuria ihmismääriä ja taloutta haittaavista massarajoituksista kohti yksilöihin kohdistuvia rajoituskeinoja. Valittu linjaus tarkoittaisi laajaa testaamista ja sairastuneiden tartuntaketjujen selvittämistä.

Nykyisillä rajoituspäätöksillä Suomi on kiinni ainakin toukokuun loppuun saakka. Samalla hallitus on elvyttänyt taloutta, ja vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa määrärahoihin ehdotettiin 3,6 miljardin euron lisäystä.

Hallitukselta odotetaan koronataistelussa mittavia lisätoimia ja uusia rahallisia panostuksia toukokuun lisätalousarvioon.

Koronavirus etenee eri maissa eri tahtiin, ja moni maa purkaa jo joitakin rajoituksia. Rajoitusten purkamisesta huolimatta monet rajoitukset, kuten matkustaminen valtioiden välillä, voivat olla käytössä pitkään.

Maat tarkkailevat nyt toisiaan. Monia kiinnostaa, miten esimerkiksi Norjan ja Tanskan tilanne kehittyy, kun maat ovat ilmoittaneet rajoitusten asteittaisesta purkamisesta.