Kovaa pudotuspeliä

Finnpulp kehuu johtavansa suomalaista sellutehdaskisaa Kuopion-hankkeellaan. Yrityksen keskeinen rahoittaja on kiinalainen pehmopaperivalmistaja.

talous
Teksti
Juha Kauppinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Metsäyhtiöt suunnittelevat useita uusia sellutehtaita, mutta näyttää ilmeiseltä, että kaikki hankkeet eivät voi toteutua.

Huhtikuussa 2019, kesken hallitusneuvotteluiden, Metsä Group pudotti uutisen kertomalla, että se rakentaa Kemiin uuden suuren sellutehtaan. Kesäkuussa julkisuudessa puhuttiin Kemijärven biojalostustehtaasta. Tehdas sai ympäristöluvan ja Boreal Bioref -yhtiön johto on ilmoittanut, että hanke tulee toteutumaan ”sataprosenttisesti”.

Paperilla katsottuna kumpaakin Lapin hanketta edellä on yksi tehdashanke, Kuopion Sorsasaloon suunniteltu jättimäinen Finnpulpin selluntuotantoyksikkö.

”Olemme huomattavasti näitä muita hankkeita pidemmällä lupakäsittelyssä”, sanoo yhtiön rahoitus- ja lakiasioista vastaava johtaja Aapo Nikunen.

”Me saimme aluehallintovirastosta ympäristöluvan jo pari vuotta sitten, ja Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi luvan viime syyskuussa. Lupa on jo viimeisessä vaiheessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.”

Nikunen ei osaa sanoa, miksi keskustelu velloo julkisuudessa Kemin ja Kemijärven hankkeiden ympärillä. Hänen mukaansa ”mielikuvat eivät kohtaa todellisuutta”. Nikunen tuli Finnpulpiin toukokuussa. Hänellä on laaja kokemus metsä- ja rahoitusalalta, muun muassa Metsä Groupista vuosilta 1994–2007.

”Metsä Groupilla ei ole vielä ympäristölupaa Kemin-tehtaalle, eikä edes ympäristövaikutusten arviointia tehtynä.”

Finnpulp odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden lopullista päätöstä ympäristöluvasta vuoden 2019 aikana.

 

Metsä Groupissa myönnetään ympäristöluvan tärkeys, mutta muistutetaan, että se on vain yksi tekijä muiden joukossa.

”Se on monisäikeinen kokonaisuus. Toteutusvaiheen ja puunhankinnan organisointi sekä oman ja vieraan pääoman varmistaminen ovat ihan yhtä olennaisia elementtejä”, sanoo Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine.

Kemin-hankkeen investointipäätös tehdään aikaisintaan vuoden päästä kesällä.

 

hankkeiden kilpailu kytkeytyy kiinalaisen rahan tuloon Suomeen.

Kemijärven Boreal Biorefin merkittävä omistaja on kiinalainen Shanying-yhtiö, joka on ilmoittanut tekevänsä lopullisen sijoituspäätöksen ympäristöluvan jälkeen. Sen Kemijärven-tehdas sai siis kesäkuussa.

Myös Metsä Groupissa on merkittävää aasialaisomistusta. Vuonna 2012 se myi Metsä Fibrestään neljänneksen japanilaiselle Itochu Corporationille 470 miljoonalla eurolla.

Kuopion Finnpulp puolestaan haki kotimaista rahaa, mutta sitä ei löytynyt tarpeeksi. Avuksi tuli kiinalainen pehmopaperivalmistaja Hengan International keväällä 2018. Sen sijoittamalla 11,7 miljoonalla eurolla rahoitetaan Finnpulpin suunnitteluvaihetta.

Hongkongin pörssiin listattu Hengan voi myöhemmin rahoittaa yhtiötä lisää ja sen on tarkoitus myös ostaa Finnpulpin sellua.

 

Joulukuussa 2018 Henganin nimi nousi esiin kielteisessä yhteydessä.

Yhdysvaltalainen Bonitas Research -sijoitustutkimusyhtiö on kertonut pitkässä kriittisessä raportissaan, että Hengan olisi tekaissut voittolukujaan 1,6 miljardin dollarin arvosta.

Asiasta uutisoi Hongkongin englanninkielinen South China Morning Post -lehti. Myös yhdysvaltalainen Bloomberg-uutistoimisto on maininnut raportin. Suomessa siitä ei ole uutisoitu.

Lomalta tavoitetut Danske Bankin ja Pellervon taloustutkimuksen asiantuntijat eivät kommentoi raporttia.

”En tunne Hengania tai Bonitasia. Syytös on kuitenkin kiistatta vakava”, sanoo Inderes-yhtiön analyytikkotiimin Antti Viljakainen. Hänkin toteaa, ettei voi ottaa kantaa syytökseen todenperäisyyteen.

”Henganin liikevoittomarginaali kuulostaa toki korkealta, mutta käsittääkseni Hengan on julkaissut vastineen, josta löytyy vastauksia”, sanoo Joonas Ilvonen sijoittamiseen erikoistuneesta Evli-yksityispankista.

Vastineessaan Hengan kiistää syytökset eivätkä ne tiettävästi ole johtaneet rikostutkintaan. Osakkeella käydään Hongkongissa edelleen normaalisti pörssikauppaa.

 

Analyytikkojen mukaan Bonitasin taktiikka näyttää olevan se, että se etsii epäselvyyksiä yhtiöistä ja tuo ne julki, jonka jälkeen joku taho hyödyntää kurssilaskupotentiaalia. Henganin pörssikurssi laski heti raportin jälkeen nopeasti ja hetkellisesti.

”Rapotti herättää kysymyksiä Henganista, mutta ei suurta huolta. Haluaisin tietää enemmän Bonitasista”, Ilvonen sanoo.

Bonitas Research on esittänyt vääristelysyytöksiä muitakin kiinalaisyhtiöitä kohtaan. Bonitasin perustajan Matthew Wiechertin aiempi sijoitustutkimusyhtiö Glaucus Research Group toimi samoin. Se syytti esimerkiksi Kiinan suurimpiin kuuluvaa metallinkierrätysyhtiötä China Metal Recyclingiä petoksesta. Kierrätysyhtiö poistettiin Hongkongin pörssistä 2015. Sen kerrottiin listautuneen pörssiin väärin tiedoin.

 

Finnpulpin Nikunen on niukkasanainen raportissa esitetyistä syytöksistä Hengania kohtaan.

”En ollut silloin vielä töissä Finnpulpilla. Olen tietoinen väitteistä, mutta en ole kuullut niistä mitään joulun jälkeen, ja olen ymmärtänyt, että asiassa ei ole mitään perää.”

Nikunen luottaa omistajayhtiön antamiin lausuntoihin. Hän ei näe Bonitas-raportin vaikuttaneen mitenkään Henganin toimintaan.